🇫🇮 FI - Suomi
🇫🇮 FI - Suomi
Ulkoasu
🇫🇮 FI - Suomi
🇫🇮 FI - Suomi
Ulkoasu
Tapahtuneen aikaisen passiivilauseen muodostamisen yksi tapa on ns. perfektin passiiivin partisiipin (PPP) käyttö.
Todellisuudessa PPP ei ole aito partisiippi, koska sitä ei muodosteta aikamuodon varresta. Se on pikemminkin substantiivinen johtomuoto juuresta, jossa on primaaripääte -ta tai -na. Siksi intialaisessa kieliopissa puhutaan päätteestä kta.
Agentti (kartṛ) instrumentaalisissa (tṛtīyā) -- suora objekti (karman) nominatiivissa (prathamā) -- perfektin passiiivin partisiippi
Tässä tapauksessa PPP taivuttaa lukua, sijaa ja sukua samoin kuin objekti.
Apuverbi ("olla") ei ole tarpeen.
Esimerkkejä:
sādhunā svarga āptaḥ = साधुना स्वर्ग आप्तः = "(Pyhän saavutti taivaan) = Pyhä on saavuttanut taivaan."
brāhmaṇena devīṣṭā = ब्राह्मणेन देवीष्टा = "(Brahmanin palvoi jumalatarta uhraamalla) = Brahmani on palvonut jumalatarta uhraamalla."
Agentti (kartṛ) nominatiivissa (prathamā) -- perfektin passiiivin partisiippi
Tässä tapauksessa PPP taivuttaa lukua, sijaa ja sukua samoin kuin agentti. "Passiivin" perfektin partisiipilla on intransitiivisten verbien (verbien ilman suoraa objektia) ja liikkeen verbien kohdalla aktiivinen merkitys.
Esimerkki:
kṣatriyā nagaraṃ gatā = क्षत्रिया नगरं गता = "Kṣatriya-nainen on mennyt kaupunkiin."
Agens (kartṛ) instrumentaalisissa (tṛtīyā) -- PPP nominatiivin yksikön neutrimuodossa
Esimerkki:
kṣatriyeṇa (nagaraṃ) gatam = क्षत्रियेण (नगरं) गतम् = „(Kṣatriyan toimesta) (kaupunkiin) on menty” = Kṣatriya on (mennyt kaupunkiin).
Schema II:n rakenteita esiintyy huomattavasti harvemmin kuin schema I:n rakenteita.
Kun transitiivisille verbeille ns. „perfektin passiivin partisiippi” on ensisijaisesti passiivinen merkitys (āpta = „saavutettu (oleva)”) ja intransitiivisille verbeille sekä liikkeen verbeille aktiivinen merkitys (gata = „mennyt”), on olemassa joitakin verbejä, joilla PPP voi olla sekä aktiivinen että passiivinen merkitys:
esim.
gata = गत = „mennyt” (aktiivinen); mutta myös: gato mārgaḥ = गतो मार्गः = „kuljettu tie” (passiivinen)
āpta = आप्त = „saavutettu (oleva)” (passiivinen), „saavuttanut” (aktiivinen)
Seuraavia muodostustapoja esiintyy (kunkin juuren kohdalla on opeteltava sen PPP!):
(useimmiten) guṇa-asteinen juuri
+ -ta
sidettaimen -i- kanssa edellä: -ita
ilman sidettainta: -ta
+ -na
Naispuoliset vartalot ovat: -tā, -itā, -nā; neutrum taivuttaa kuten phala n.
aniṭ = „ilman (an-) liiteosan edellä olevaa (-i-) tä” (ts. ilman sidettainta i).
Sanskaum liitinvokaalia muodostetaan PPP yleensä vokaalilla päättyvistä juurista sekä monista muista juurista, ilman että siitä voisi antaa tiukkaa sääntöä siitä, milloin liitinvokaali esiintyy tai ei tietyissä juurirakenteissa.
Luettelo aniṭ-juurista löytyy teoksesta Kielhorn, Grammatik § 298.
Esimerkit:
| Juuri | PPP (kta) |
|---|---|
| bhū 1 P (भू) | bhū-ta (भूत) |
| smṛ 1 P (स्मृ) | smṛ-ta (स्मृत) |
| nṛt 4 P (nṛt-ta) (नृत्त) | nṛt-ta (नृत्त) |
| nī 1 U (नी) | nī-ta (नीत) |
| man 4 Ā (मन्) | ma-ta (*mn-ta) (मत) |
| su 5 U (सु) | su-ta (सुत) |
| gam 1 P (गम्) | ga-ta (< *gm-ta) (गत) |
| ji 1 P (जि) | ji-ta (जित) |
| śru 5 P (श्रु) | śru-ta (श्रुत) |
| kṛ 8 U (कृ) | kṛ-ta (कृत) |
| tan 8 U (तन्) | ta-ta (< *tn-ta) (तत) |
| iṣ 6 P (इष्) | iṣ-ṭa (इष्ट) |
seṭ = sa-iṭ = „liitinvokaalilla (sa-) etukäteen sijoitetulla (-i-) t:llä” (ts. liitinvokaalilla i).
Esimerkit:
| Juuri | PPP (kta) |
|---|---|
| kup 4 P (कुप्) | kup-i-ta (कुपित) |
| khād 1 P (खाद्) | khād-i-ta (खादित) |
| rakṣ 1 P (रक्ष्) | rakṣ-i-ta (रक्षित) |
| vad 1 P (वद्) | ud-i-ta (< *vd-i-ta) (उदित) |
aniṭ-muodostuksissa on noudatettava seuraavia sanan sisäisiä sanatuliittolaita. Nämä lait ovat erittäin tärkeitä koko sanskritin muoto-opin ymmärtämiseksi.
| 1. k, t, p ennen soinnitonta tukkoista (esim. t, th) pysyvät muuttumattomina: | pt, tt, kt = प्त्, त्त्, क्त् |
| 2. ct korvautuu kt:llä = क्त्: | muc + ta » muk-ta = मुक्त |
| 3. śt korvautuu ṣṭ:llä = ष्ट्: | dṛś + ti » dṛṣṭi = दृष्टि dṛś + ta » dṛṣṭa = दृष्ट viś + ta » viṣṭa = विष्ट |
| 4. Soinnillinen aspiraatiton tukkonen – paitsi j – korvautuu ennen soinnitonta ääntä vastaavalla soinnittomalla aspiraatittomalla: | d + t(h) » tt(h) = त्त्, त्थ् (tärkeä 2. preesensluokalle) |
| 5. jt korvautuu kt:llä tai ṣṭ:llä (ei valinnainen!): | yuj + ta » yuk-ta = युक्त yaj + ta » iṣ-ṭa = इष्ट (< *yj-ta) sṛj + ta » sṛṣ-ṭa = सृष्ट sṛj + ti » sṛṣ-ṭi = सृष्टि |
| 6. Soinnillinen aspiroitu tukkonen + soinniton tukkonen » soinnillinen aspiraatiton tukkonen + soinnillinen aspiroitu tukkonen (Bartholomaen aspiroitumislaki): | bh-t » b-dh: labh + ta » lab-dha = लब्ध dh-t » d-dh: budh + ta » bud-dha = बुद्ध yudh + ta » yud-dha = युद्ध krudh + ta » krud-dha = क्रुद्ध |
| 7. h-t korvautuu ḍṭ:llä, jossa edeltävä i tai u pitenee; tai gdh:lla. Tällaisen ḍṭ:n edellä a korvautuu o:lla, harvemmin ā:lla: | dah + ta » dag-dha = दग्ध guh + ta » gūḍha = गूढ (guh 1 (gūhati) „piilottaa jotakin”) muh + ta » mug-dha / mūḍha = मुग्ध / मूढ sah + ta » soḍha = सोढ |
budh 4 Ā (budhyate) / 1 U (bodhati), PPP buddha बुध् बुध्यते बोधति बुद्ध : herätä, nousta tietoisuuteen; PPP buddha 3 herännyt, joten Buddha = "herännyt" (ei: valaistunut)

Kuv.: गौतमो बुद्धः
(Kuvan lähde: Yksityiskohdat)
dah 1 P (dahati), PPP dagdha दह् दहति दग्ध : polttaa (jotakin)
sah 1 Ā (sahate), PPP soḍha सह् sahate soḍha : selviytyä, kestää, sietää kärsivällisesti = anteeksi antaa
mṛga m. मृग : villieläin
mārga m. मार्ग : tie (tiut olivat usein eläinten kulkureittejä)

Kuv.: मार्गः
(Kuvan lähde: Yksityiskohdat)
api अपि : myös (perään sijoitettuna)
Kuudennelle preesensluokalle kotimaiset grammatikot luettelevat joitakin vartaloita, jotka muodostavat preesensvartalon nasali-infixilla ja temattivokaalilla a, esim.:
muc 6 U (muñcati), PPP mukta मुच् मुञ्चति मुक्त : irrottaa, päästää irti, vapauttaa; kiertokulun (saṃsāra m.) vapauttaminen = pelastaa
sic 6 U (siñcati), PPP sikta सिच् सिञ्चति सिक्त : roiskuttaa
Sanojen muodostus:
muc: mokṣa m. मोक्ष : irrottautuminen, vapautus, pelastus
sic + abhi-: abhiṣeka m. अभिषेक : kuninkaan voitelu kruunajaisissa, kruunaaminen
budh: bodhi m./f. बोधि : herääminen (minkä kautta Buddha tai Jina saavuttaa pelastavan ymmärryksen)

Kuv.: महावीरो जिनः
(Kuvan lähde: Yksityiskohdat)
buddhi f. (budh + -ti) बुद्धि : Tunnustus, tuntoelin.
| Juuri धातु | Passiivin preesens 3. sg. indikatiivi यक् लट् | PPP क्त |
|---|---|---|
| aś 5 Ā अश् | aśyate अश्यते | aṣṭa अष्ट |
| āp 5 P आप् | āpyate आप्यते | āpta आप्त |
| as 2 P अस् | — | bhūta भूत |
| bhaj 1 U भज् | bhajyate भज्यते | bhakta भक्त |
| bhū 1 P भू | bhūyate भूयते | bhūta भूत |
| budh 4 Ā / 1 U बुध् | budhyate बुध्यते | buddha बुद्ध |
| dah 1 P दह् | dahyate दह्यते | dagdha दग्ध |
| div 4 P दिव् | dīvyate दीव्यते | dyūta द्यूत |
| dṛś दृश् | dṛśyate दृश्यते | dṛṣṭa दृष्ट |
| gam 1 P गम् | gamyate गम्यते | gata गत |
| grah 9 U ग्रह् | gṛhyate गृह्यते | gṛhīta गृहीत |
| hṛ 1 U हृ | hriyate ह्रियते | hṛta हृत |
| i 2 P इ | īyate ईयते | ita इत |
| iṣ 6 P इष् | iṣyate इष्यते | iṣṭa इष्ट |
| jan 4 Ā जन् | janyate जन्यते | jāta जात |
| ji 1 P जि | jīyate जीयते | jita जित |
| kath 10 U कथ् | kathyate कथ्यते | kathita कथित |
| khād 1 P खाद् | khādyate खाद्यते | khādita खादित |
| kṛ 8 U कृ | kriyate क्रियते | kṛta कृत |
| krudh 4 P क्रुध् | krudhyate क्रुध्यते | kruddha क्रुद्ध |
| kup 4 P कुप् | kupyate कुप्यते | kupita कुपित |
| labh 1 Ā लभ् | labhyate लभ्यते | labdha लब्ध |
| man 4 Ā मन् | manyate मन्यते | mata मत |
| mṛ 6 Ā मृ | mriyate म्रियते | mṛta मृत |
| muc 6 U मुच् | mucyate मुच्यते | mukta मुक्त |
| nī 1 U नी | nīyate नीयते | nīta नीत |
| paś पश् | (dṛśyate) दृश्यते | (dṛṣṭa) दृष्ट |
| pat 1 P पत् | patyate पत्यते | patita पतित |
| prach 6 P प्रच्छ् | pṛcchyate पृच्छ्यते | pṛṣṭa पृष्ट |
| pūj 10 U पूज् | pūjyate पूज्यते | pūjita पूजित |
| rakṣ 1 P रक्ष् | rakṣyate रक्ष्यते | rakṣita रक्षित |
| ram 1 Ā रम् | ramyate रम्यते | rata रत |
| sah 1 Ā सह् | sahyate सह्यते | soḍha सोढ |
| sic 6 U सिच् | sicyate सिच्यते | sikta सिक्त |
| śru 5 P श्रु | śrūyate श्रूयते | śruta श्रुत |
| su 5 U सु | sūyate सूयते | suta सुत |
| svap 2 P स्वप् | supyate सुप्यते | supta सुप्त |
| tyaj 1 P त्यज् | tyajyate त्यज्यते | tyakta त्यक्त |
| uch उछ् | — | uṣita उषित |
| vad 1 P वद् | udyate उद्यते | udita उदित |
| vas 1 P वस् | uṣyate उष्यते | uṣita उषित |
| vadh वध् | vadyate वद्यते | hata हत |
| yaj 1 U यज् | ijyate इज्यते | iṣṭa इष्ट |
| yudh 4 Ā युध् | yudhyate युध्यते | yuddha युद्ध |
A) Muodosta Lektion 7, harjoituksen A aktiivilauseista menneisyyden passiivilauseet; intransitiivisten verbien ja liikkeen verbien kohdalla muodosta menneisyyden aktiivilauseet.
B) Muodosta Lektion 10, harjoituksen A verbimuodoista vastaavat PPP:t. Huomioi, että muodolle kuten sṛjati vastaa PPP kolmessa sukussa.
C) Muunna Lektion 10, harjoituksen C lauseet passiiviin menneisyyteen.