🇫🇮 FI - Suomi
🇫🇮 FI - Suomi
Ulkoasu
🇫🇮 FI - Suomi
🇫🇮 FI - Suomi
Ulkoasu
Sanskritissa adverbit muodostetaan
Ensimmäisessä tapauksessa raja elävän taivutusmuodon ja adverbin välillä on häilyvä. Tähän kuuluvat erikoistapauksena adverbit, jotka ovat jäykistyneitä vanhoja taivutusmuotoja, kun taas deklinaatiossa käytetään muita muotoja tai vastaavia substantiiveja ei enää käytetä substantiivina.
Akkusatiivi (द्वितीया) voidaan käyttää adverbiaalisesti kysymyksiin:
Akkusatiivia voidaan käyttää adverbiaalisesti:
substantiiveista
Esimerkkejä:
कामम् "toiveen mukaisesti, toiveiden mukaan"
अर्थम् "vuoksi"
adjektiiveista neutrin puolella
Esimerkkejä:
सुखम् "helposti, onnellisesti"
नित्यम् "aina"
साधु "oikein, hyvin"
pronomiineista neutrin puolella
Esimerkkejä:
तद् "silloin, siksi"
यद् "kun, että"
एतद् "näin, täällä, nyt"
Instrumentaalia (तृतीया) voidaan käyttää adverbiaalisesti kysymyksiin:
Instrumentaalia voidaan käyttää adverbiaalisesti:
substantiiveista
Esimerkkejä:
अर्थेन "vuoksi"
क्षणेन "hetkessä, välittömästi" (substantiivista क्षण m. "hetki")
adjektiiveista, usein myös monikkomuodossa
Esimerkkejä:
दूरेण "kaukana, kaukaa" (adjektiivista दूर 3 "kaukana, kauas")
उच्चैस् "korkealla, äänekkäästi" (adjektiivista उच्च 3 "korkea, kohotettu, äänekäs, terävä (äänestä)")
Dativia (चतुर्थी) käytetään harvoin adverbiaalisesti kysymyksiin:
Esimerkki:
अर्थाय "tarkoituksena, jonkin vuoksi"
Ablatiivia (पञ्चमी) voidaan käyttää adverbiaalisesti kysymyksiin:
Ablatiivia voidaan käyttää adverbiaalisesti:
substantiiveista
esim. बलात् "väkivaltaisesti, voimalla"
adjektiiveista
esim. दूरात् "kaukaa"
pronomineista
Esimerkit:
कस्मात् "miksi"
अकस्मात् "odottamatta"
Genetiiviä (षष्ठी) käytetään harvoin adverbiaalisesti kysymykseen "kuinka pitkän ajan kuluttua?"
esim. चिरस्य "pitenä aikana" (vrt. चिर 3 "pitkä (aika)")
Lokatiivia (सप्तमी) voidaan käyttää adverbiaalisesti kysymyksiin:
Esimerkit:
-अर्थे "vuoksi"
-कृते "tarkoituksena"
दूरे "kaukana"
Esimerkit:
जातु "yhtä kaikki" (alkuper. "syntymästään, luonteeltaan", akk.sg.n. vrt. जातु <ei enää substantiivina käytössä>)
तूष्णीम् "vaikenemalla" (akk.sg. ei enää käytössä olevasta तूष्णी f. "vaikeneminen")
एवम् "niin" (vrt. muuten kadonnut pronominaalijänte एव "yksi, ainoa")
Pronominivarsaista तद्, इदम् tai अ-, यद्, किम् tai कु voidaan adverbijälitteillä
johtaa vastaavia pronominaaliadverbejä.
| Jälite | Pronominivarsi | |||
|---|---|---|---|---|
| तद् | इदम् अ- | यद् | किम् कु- | |
| -तस् (ablatiivi) | ततस् sieltä, siitä syystä | इतस् अतस् täältä, tämän vuoksi | यतस् mistä, mistä syystä | कुतस् mistä?, miksi? |
| -त्र (lokatiivi) | तत्र siellä, tuolla | अत्र täällä | यत्र missä | कुत्र missä? |
| -था (tapa) | तथा niin | यथा kuinka | ||
| -थम् (tapa) | कथम् kuinka? | |||
| -दा (aika) | तदा silloin, silloin | यदा kun | कदा milloin? |
Toinen kysymysadverbi on: क्व "missä?"

Kuv.: क्व
(Kuv lähde: Yksityiskohdat)
Lisäadverbijälitteet
| Jälite | |
|---|---|
| -वत् | voidaan liittää mihin tahansa substantiiviin ilmaisemaan "tyyppisesti, kuten" esim. पुत्रवत् "kuten poika" |
| -तस् | substantiiveihin ja pronomineihin. Useimmiten ablatiivinen merkitys "mistä?", mutta myös "missä?", "mihin?" esim. आदितस् "alku alkaen" |
| -धा | 1. Numeroadverbeissä merkityksessä "-kertainen", "-moninen" esim. द्विधा "kaksinkertainen" 2. merkityksessä "tällä ja tällä tavalla" esim. समधा "samassa tavassa" (sanasta सम 3 "sama") |
Esimerkki: सुचिरम् "erittäin kauan (aika)"
Esimerkki: रक्षार्थम् "jonkun, jonka tarkoitus on suojella, tavalla; suojelemisen tarkoituksessa". Sitä voidaan pitää myös kuuluvana kohtaan 5.1.: -अर्थम् adverbiaalisena jälkiosana.
अव्ययीभाव = "muuttumaton/ja deklinointikelpoinen"
अव्ययीभाव on adverbiaalinen yhdyssana, jonka etuosassa indeklinabiili (postpositio, partikkeli jne.) on ja jonka osana substantiivi, joka saa akkusatiivin yksikön neutrin päättymän.
Yhdyssanan ratkaisemisessa etuosa hallitsee takaa:
Esimerkit:
प्रत्यग्नि = अग्निं प्रति = "tulta vastaan"
यथाशक्ति = शक्तिमनतिक्रम्य = "voimiensa mukaan"
अभिमुखम् = मुखम् अभि = "eteenpäin, vastaan"
Erityisen tärkeitä ovat अव्ययीभाव, joissa on यथा "kuinka" etuosana:
esim. यथाकामम् = कामो यथास्ति = "kuten toivotus on, toivomuksen mukaan, mielivaltaisesti"

Kuv.: यथाशक्ति
(Kuv lähde: Yksityiskohdat)
Verbeissä
predikatiivisen adjektiivin sijaan voi olla predikatiivinen adverb:
esim. तूष्णीं बभूव "hän tuli hiljaiseksi, hän vaiken"

Kuv.: तूष्णीं बभूवुः
(Kuv lähde: Yksityiskohdat)
Epämääräiset pronominit muodostetaan liittämällä
kysymyspronominin किम् taivutusmuotoihin.
esim.
कश्चिद् = कश्चन = को ऽपि = "joku, jokin"
कस्यचिद् = jonkun
"Kuka?, miten?, mitä, miksi? miksipä?, miksi?
Kuka ei kysy, pysyy tyhmänä."
कः कथं किं केन कस्मात्कस्मै । यो न पृच्छेन् मूर्खस्तिष्ठेत् ॥
Sesamien tien motto, joka on hyvä elämän ja sanskritin opiskelun ohjenuora
Katso myös Lektion 4.
On erottava
Sanakysymyksissä kysytään toimijalta (कर्तृ), kohteelta, tekemiseltä, olosuhteelta jne., esim.
Lausekysymyksissä kysytään koko lauseen sisältöä, esim.
Kaava:
Kysymyspronomini/kysymysadverbi - lause
Esimerkkejä:
को ग्रामं गच्छति = केन ग्रामो गम्यते = "Kuka menee kylään?"
किं बाला अधीयीरन् = "Mitä lasten pitäisi oppia?"
क्व रामो वसति = Missä Rāma asuu?

Kuv.: किं बाला अधीयीरन्
(Kuv lähde: Details)
Joskus vain kontekstista näkyy, onko lause kysymyslause.
Kaavio I:
Verbi - loput lauseesta
Esimerkki:
गमिष्यति ब्राह्मणबालो गुरुम् । "Meneekö brahmanipoika mestarin luo?"
Kaavio II:
Kysymyssana (yleensä lauseen alussa) - lause
Tärkeimmät kysymyssanat ovat:
अपि
किम् (odottaa usein kielteistä vastausta)
कच्चिद्
Nämä sananlaskut vastaavat kysymysmerkkiä.
Esimerkki:
अपि सत्यम् । "Onko sekin totta?"
किं शक्नोति । "Voiko hän sitten?"
कच्चित्क्षत्रियेण शत्रवो जिताः । "Onko kṣatriya voittanut vihollisensa?"
Huomautus: किम् voi "mikä?" kysymyssanan ohella toimia myös kysymyssanana ja tarkoittaa "miksi, mihin?". Erityisesti instrumentaalin kanssa (तृतीया):
किं क्रोधेन । "Miksi viha? Mitä hyötyä vihasta? Miksi viha?"
मूर्ख 3: tyhmä, idiootti, pöyristynyt m. tyhmyys
मुनि m.: viisas, (vaikeneva) askeetti
शाक्यमुनि m.: asketti शाक्य (kṣatriyat) ≡ Buddha Gautama

Kuv.: शाक्यमुनिः
(Kuv lähde: Yksityiskohdat)
दिन n.: päivä
वृक्ष m.: puu

Kuv.: वृक्षः
(Kuv lähde: Yksityiskohdat)
मुख n.: suu, kasvot, etuosa, alku
A) Vastaa seuraaviin kysymyksiin sanskritiksi käyttämällä sulkujen määriteltyjä sanoja. Käännä kysymyslauseet.
Esimerkki: क आगच्छति (राम) । » राम आगच्छति । कस्मै ब्राह्मण्यन्नं ददौ ॥१॥ (भिक्षु, बाला, दास, भगवन्त्)
क आर्यसत्यान्यजानात् ॥२॥ (बुद्ध, शाक्यमुनि)
कुत्राग्निश्चीयते ॥३॥ (यज्ञस्थान, मही)
कदा ब्राह्माणा घृतमग्नौ जुह्वति ॥४॥ (यज्ञकाल, देवान् स्तु <Absolutiv>)
कस्मान्मतिमतयः पुण्यं चक्रुः ॥५॥ (स्वर्गलोभ, नरकभय, भीतनरकता)
किमेव शस्त्रं छिनत्ति ॥६॥ (शरीर, अजीव)
किंकामः शत्रुरार्यैः सह युयुधे ॥७॥ (धनं जि)
कया भिक्षुरादितः ॥८॥ (गुणवती शूद्रा)
कुतः सुपुनर्भवं गम्यते ॥९॥ (कृतपुण्यत्व, सुनीति)
केन शूद्रा न काम्येत ॥१०॥ (द्विजाति, ब्राह्मण, साधु)
किमर्थं सुगतो ऽगारादनगार्यं प्रवव्राज ॥११॥ (दुःखमोक्ष, मोक्षनयन्ती प्रज्ञा)
कस्याः पुत्र्रः कृष्ण आसीत् ॥१२॥ (देवकी)

Kuv.: कृष्णः बलरामश्च
(Kuv lähde: Details)
क्व मर्तुं सज्जना इच्छन्ति ॥१३॥ (काशी = वाराणसी)

Kuv.: क्व मर्तुं सज्जना इच्छन्ति
(Kuv lähde: Details)
केषां धर्मो वेदाध्ययनम् ॥१४॥ (द्विज, द्विजाति, आर्य)
कैर्वेदः प्रोक्तः ॥१५॥ (ऋषि)
कस्मिञ्जात आर्यः सुखमाप्नोति ॥१६॥ (पुत्र)
का नरा लुभ्यन्ति ॥१७॥ (सुरूपशरीरा, देवीरूपा)
के नराः सुरूपा लुभ्यन्ति ॥१८॥ (समोह, बुद्धिमन्त्)
कस्या इन्द्रः पुत्र्रं दास्यति ॥१९॥ (कृतव्रता पुण्यवती सुमतिब्राह्मणी)
B) Käännä:
किं स्थितप्रज्ञः प्रव्रजेत्किमगारे पुत्र्रेषु वसेत् ॥१॥ अपि गुरुः सत्यं जानाति ॥२॥ कच्चिच्छुद्रा द्विजदासाः ॥३॥ कच्छिच्छुद्रो भारमाबिभः ॥४॥
C) Käännä seuraavat अव्ययीभाव :
1. अति Postpositiivi akkusatiivin kanssa: "yli ... ulottuen"
2. अधि "sisällä"

Kuv.: अधिकेरलं वर्तन्ते
(Kuvan lähde: Yksityiskohdat)
3. अनु "mukaisesti, pitkin, mukaan"
4. अप "ilman"
5. अभि "suuntaan kohti"
6. आ "alkaen, asti, mukaan lukien"

Kuv.: आबालवृद्धं लंदननगरे ववृतिरे
(Kuvan lähde: Yksityiskohdat)
7. उप "lähellä"

Kuv.: उपवृक्षं सीदन्ति
(Kuvan lähde: Yksityiskohdat)
8. यथा
Käännä sanskritiksi käyttäen yksinomaan perfektin verbejä:
Kertakerrallaan jokin vanhus meni toiseen kylään, ja hän väsyi matkalla. Hän meni levätä seisovan mangopuun juurelle. Tässä puussa oli kypsiä hedelmiä. Vanhus halusi näitä hedelmiä. Mutta hän ei pystynyt kiipeämään puuhun ja tarttumaan hedelmiin. Onneksi tässä puussa oli apinoita, jotka söivät hedelmiä. Kun hän näki nämä, vanhus iloitui. Mitä hän teki? Hän otti muutamia kiviä, tähtäsi apinoihin ja heitti. Suuttuneet apinat poimivat joitakin hedelmiä ja heittivät ne vanhuksen päälle. Vanhus otti nämä iloisesti ja meni haluamaansa paikkaan. Katso, vanhuksen kohtalo!