Oppitunti 10

10.1. Passiivilause

Kaava:
(Agens - kartṛ - instrumentaali (tṛtīyā)) - (suora objekti - karman - nominatiivi) - passiivinen verbimuoto

esim. brāhmaṇena deva ijyate = ब्राह्मणेन देव इज्यते = "Brahmana palvoo jumalaa uhraamalla" (sanastaan: "Jumala palvotaan brahmanan toimesta uhraamalla.")

Tämä lause on täysin (!) merkitykseltään identtinen seuraavan lauseen kanssa:
brāhmaṇo devaṃ yajati / yajate = ब्राह्मणो देवं यजति / यजते

Passiivilauseessa agens (kartṛ) on instrumentatiivissa (tṛtīyä f. "kolmas sijamuoto") ja suora objekti (karman n.) nominatiivissa (prathamā f.).
Passiivilauseet, joissa agensia ei mainita, ovat usein henkilöimättömiä ("yksi" / "ihmiset"):
esim. ijyate = इज्यते "Uhraillaan" (sanastaan: "se palvotaan uhraamalla").

Vaikka vastaavassa aktiivilauseessa olisi myös akkusatiivi (dvitīyā) kohteena, se voidaan passiivilauseessa muuttaa nominatiiviksi (prathamā):

Aktiivilauseeseen rāmo grāmaṃ gacchati = रामो ग्रामं गच्छति = "Rāma menee kylään" vastaavat passiivilauseet:
rāmeṇa grāmaṃ gamyate = रामेण ग्रामं गम्यते
vaihtoehtoisesti: rāmeṇa grāmo gamyate = रामेण ग्रामो गम्यते

Transitiivittomat verbit (verbit ilman suoraa objektia) muodostavat usein passiivia, erityisesti kohteliaissa kehotuksissa:
praviśyatām = प्रविश्यताम् = "Tulkaa sisään = Olkaa hyvä ja tulkaa sisään = Sisälle!"
niṣadyatām = निषद्यताम् = "Istukaa = Olkaa hyvä ja istukaa = Istukaa alas"

Sanskritin passiivirakenteet ovat erittäin yleisiä: passivi on nimittäin helpompi muodostaa kuin esimerkiksi lukuisat preesensvartiot.

Sanskritin passiivilauseita ei yleensä tule kääntää saksaksi passiivimuotoon, koska saksan passiviilla on aivan eri tyyliöllinen funktio.

10.2. Instrumentaali (tṛtīyā f. = तृतीया = "kolmas sijapääte")

Instrumentaalin säännölliset päät:
Yksikkö: -ā
Monikko: -bhis

Säännölliset muodostelmat:

	Instrumentaali yksikkö	Instrumentaali monikko
Naispuoliset -i-päätteiset śruti श्रुति	śruty-ā श्रुत्या	śruti-bhis श्रुतिभिस्
Naispuoliset -ī-päätteiset devī देवी	devy-ā देव्या	devī-bhis देवीभिस्
Naispuoliset -u-päätteiset dhenu धेनु	dhenv-ā धेन्वा	dhenu-bhis धेनुभिस्

Epäsäännölliset muodostelmat (yksikkö):

	Instrumentaali yksikkö	Instrumentaali monikko
Maskuliinit -i-päätteiset kavi कवि	kavi-n-ā कविना	kavi-bhis कविभिस्
Maskuliinit -u-päätteiset paśu पशु	paśu-n-ā पशुना	paśu-bhis पशुभिस्
Naispuoliset -ā-päätteiset devatā देवता	devat-ay-ā देवतया	devatā-bhis देवताभिस्

Maskuliinit ja neutrit -a-päätteiset (epäsäännöllisiä sekä yksikössä että monikossa):

	Instrumentaali yksikkö	Instrumentaali monikko
Maskuliinit -a-päätteiset deva देव	devena देवेन	devais देवैस्
Neutrit -a-päätteiset phala फल	phalena फलेन	phalais फलैस्

Kysävyöhykkeet kim:

	Instrumentaali yksikkö	Instrumentaali monikko
Maskuliini / Neutri	kena केन	kais कैस्
Feminini	kayā कया	kābhis काभिस्

Demonstratiivipronominit:

Pronomini	Genus	Instrumentaali yksikkö	Instrumentaali monikko
tad "hän, se; tämä" (mainittu) तद्	M/N	tena तेन	tais तैस्
	F	tayā तया	tābhis ताभिस्
etad "tämä, tämä, tämä" (puhujalle hyvin lähellä) एतद्	M/N	etena / enena एतेन / एनेन	etais एतैस्
	F	etayā / enayā एतया / एनया	etābhis एताभिस्
idam "tämä, tämä, tämä" (lähellä) इदम्	M/N	anena / enena अनेन / एनेन	ebhis एभिस्
	F	anayā / enayā अनया / एनया	ābhis आभिस्

10.2.1. Instrumentaalin (tṛtīyā = तृतीया) käytöstä

Instrumentaali (tṛtīyā) vastaa pääasiassa seuraaviin kysymyksiin:
Minkä kautta?
Millä välineellä?
Kenen kanssa?

Se esiintyy

1. passiivilauseissa: agens (kartṛ) instrumentaalin sijassa
2. ilmaisekseen välinettä tai työkalua, jolla jotain tehdään
3. ilmaisekseen tapaa, jolla joku saapuu johonkin
4. ilmaisekseen yhteyttä, liitosta tai seuruetta
5. postpositioiden yhteydessä merkityksessä "yhdessä, kanssa"; esim. saha = सह = "kanssa" :bresim.:br brāhmaṇena saha = ब्राह्मणेन सह = "yhdessä brahmanin kanssa"

Instrumentiivin (tṛtīyā) muita käyttötapoja seuraa myöhemmin.

10.3. Niin kutsuttu cerebralisointilaki -n:lle (sana-sandhi)

-n-, jota seuraa vokaali tai n, m, y, v, korvautuu -ṇ-:llä, jos sanassa ṛ, ṝ, r, ṣ edeltää -n-:iä tai jos muiden kuin vokaalien, gutturaalisten, labiaalisten, y, v, h tai anusvāran välillä ei ole muita äänteitä näiden ja seuraavan -n-:in välissä sanassa.

Tästä syystä:

	Instrumentiivin yksikkö
guru गुरु	guruṇā गुरुणा
śūdra शूद्र	śūdreṇa शूद्रेण
īśvara ईश्वर	īśvereṇa ईश्वरेण
kṣatriya क्षत्रिय	kṣatriyeṇa क्षत्रियेण
naraka नरक	narakeṇa नरकेण

Niinpä myös -ṇ- selittyy kohdissa:

śravaṇa श्रवण

śṛṇoti शृणोति

kāraṇa कारण

brāhmaṇa ब्राह्मण

10.4. Passiivi, indikatiivin preesens (yak = यक्)

Muodostus:
(usein) heikotettu vartalo + -ya- + Ātmanepada-loppu

esim.

Vartalo धातु	3. sg. Pass. Prees. Ind. यक् लट्	3. pl. Pass. Prees. Ind. यक् लट्
nī 1 U (nayati)	nīyate (नीयते) "hän johdetaan"	nīyante (नीयन्ते)
man 4 Ā (manyate)	manyate (मन्यते) "hänestä ajatellaan"	manyante (मन्यन्ते)
viś 6 P (viśati)	viśyate (विश्यते) "hän astuu sisään"	viśyante (विश्यन्ते)

Huomaa, että verbeissä, jotka kuuluvat 4. preesensluokkaan, ātmanepada ja passiivi muodostuvat samoin! Onko kyseessä ātmanepada vai passiivi, voidaan tässä tapauksessa päätellä vain lauserakenteesta.

10.4.1. Passiivin muodostuksen erityissäännöt

1. -i tai -u -vartalon päättyvät vartalot pitentävät vokaaliaan ennen passiivijäntettä -ya-:

• ji 1 P: jīyate, jīyante :brजीयते, जीयन्ते
• śru 5 P: śrūyate, śrūyante :brश्रूयते, श्रूयन्ते
• su 5 U: sūyate, sūyante :brसूयते, सूयन्ते

2. Konsonanttien välissä oleva -a- (paitsi nasaalit, y, r, v) säilyttää korkean äänenlaadun:

• labh 1 Ā: labhyate, labhyante :brलभ्यते, लभ्यन्ते

3. Jotkut vartalot muodostavat passiivinsa korkealla äänenlaadulla (tai preesensvartalon ablauttasolla):

• āp 5 P: āpyate, āpyante :brआप्यते, आप्यन्ते
• khād 1 P: khādyate, khādyante :brखाद्यते, खाद्यन्ते
• smṛ 1 P: smaryate, smaryante :brस्मर्यते, स्मर्यन्ते

4. Matala äänenlaatu verbeissä, jotka alkavat yllä, va tai ra -vartaloilla, tai joissa nämä äänteet sijaitsevat minkä tahansa muun konsonantin jälkeen (samprasāraṇa = सम्प्रसारण):

Vartalo धातु	Matala äänenlaatu सम्प्रसारण	Passiivi यक्
yaj 1 U यज्	*yj » ij	ijyate इज्यते ijyante इज्यन्ते
vad 1 P वद्	*vd » ud	udyate उद्यते udyante उद्यन्ते
prach 6 P प्रच्छ्	*prcch » pṛcch	pṛcchyate पृच्छ्यते pṛcchyante पृच्छ्यन्ते

Perinteinen kotimainen nimitys tälle syvän vaiheen muodostukselle verbeissä, joissa on ya tai va, on Samprasāraṇa (नपुंसकम् = सम्प्रसारण).

5. Lopussa oleva -ṛ yksittäisen konsonantin jälkeen korvautuu muotoa -ri- käytettäessä passiivijäntettä -ya-:

• kṛ 8 U: kriyate, kriyante :brक्रियते, क्रियन्ते
• Mutta: smṛ 1 P: smaryate :brस्मर्यते

6. Jotkin -an-päätteiset sananvarret voivat vaihtoehtoisesti muodostaa kaksi passiivijänteen muotoa:

• -an-ya -muotoinen
• -ā-ya- -muotoinen (pitkä ā edustaa hypoteettista pitkää nasalia)

Esim. tan 8 U.

• tan-ya-te, tan-ya-nte :brतन्यते, तन्यन्ते
• tā-ya-te, tā-ya-nte :brतायते, तायन्ते (muodosta *tn-ya-nte)

10.5. Sanalista

Opiskele seuraavat sanat:

gṛha n. गृह : talo
grāma m. ग्राम : kylä
nagara n. नगर : kaupunki

Kaupunki- ja kyläelämästä ks. Basham, Wonder, luku 6.

yajña m. यज्ञ : uhri

Intiassa uhri on ensisijaisesti jumaluuden kunnioittamista vieraana. Tämän kautta ihminen sitoutuu jumalouteen.

Sananmuodostus: yaj 1 U + kṛt-jänteellä -na-.

puṇya n. पुण्य : hyvä teko, ansio

Sen ansiosta ihminen ansaitsee hyvinvointia ja hyviä uudelleensyntymisiä.

pāpa n. पाप : paha teko, pahuus (vastakohta sanalle puṇya)
satya n. सत्य : totuus

Intiassa aidolla sanalla uskottiin olevan taianomainen voima, jopa niin että koko maailmankunnossa on totuuden sanan ylläpitämä ja luoma järjestys. Tästä tärkeästä käsityksestä ks. perusteellinen teos:

Lüders, Heinrich (1869–1943): Varuna / Heinrich Lüders. Julkaistu postuumisti Ludwig Alsdorfin toimesta. - Göttingen : Vandenhoeck & Ruprecht. -- Bd. 2: Varuna ja Ṛta. -- 1959. -- XXIII s., s. 340 - 764

Kuvateksti: वरुणः
(Kuv lähde: Details)

anṛta n. अनृत : epätosi, valhe (vastakohta sanalle satya)

Sananmuodostus an- („epä-“) + ṛta n.

ṛta on keskeinen käsite vedassa, jonka käännös on kiistanalainen: „tosi“ (Lüders, Thieme), „järjestys“ (Renou).

ṛṣi m. ऋषि : vedalainen viisas, vedalaulujen tekijä

Näiden ṛṣi-nimet mainitaan brāhmaṇoissa sekä omilla vedaluetteloilla. Kaikki brahmanit johtavat alkunsa näistä ṛṣi-henkilöistä, joiden mukaan heidän gotransa (गोत्र) on nimetty. Katso käsitteestä gotra Basham, Wonder, luku 5.

Kuvateksti: विश्वामित्रः
(Kuv lähde: Details)

vad 1 P (vadati) वद् वदति : sanoa, puhua
prach 6 P (pṛcchati !) प्रच्छ् पृच्छति : kysyä (joltakulta: akk.; jostakin: akk.)
saha सह : yhdessä, rinnalla (myös „taistella jonkun kanssa“ jne.) (postpositio instrumentaalin kanssa)

10.6. Harjoitus

A) Muodosta passiivi seuraavista verbin muodoista (käännä verbimuoto):

1. sṛjati (सृजति)
2. yudhyate (युध्यते)
3. bhavanti (भवन्ति)
4. yajati (यजति)
5. nṛtyati (नृत्यति)
6. nayanti (नयन्ति)
7. smarati (स्मरति)
8. śṛṇvanti (शृण्वन्ति)
9. paśyati (पश्यति) (Passiivi muodostetaan verbistä dṛś!)
10. jayanti (जयन्ति)
11. kurvate (कुर्वते)
12. āpnuvanti (आप्नुवन्ति)
13. viśati (विशति)
14. khādanti (खादन्ति)
15. sunoti (सुनोति)
16. gacchati (गच्छति)
17. manyante (मन्यन्ते)
18. labhante (लभन्ते)
19. rakṣanti (रक्षन्ति)
20. vadanti (वदन्ति)
21. pṛcchanti (पृच्छन्ति)
22. tanvanti (तन्वन्ति) (2 muotoa!)

B) Muodosta instrumentaalin yksikkö ja monikko kaikille tähän mennessä opetuilla substantiiveilla.

C) Muunna seuraavat lauseet passiiviin ja käännä ne:

1. brāhmaṇo devīm yajati. (ब्राह्मणो देवीं यजति)
2. sādhuḥ svargaṃ gacchati. (साधुः स्वर्गं गच्छति)
3. śūdraṃ jayati. (शूद्रं जयति)
4. guruḥ phalāni khādati. (गुरुः फलानि खादति)
5. gurūñchṛṇoti. (गुरूञ्छृणोति)
6. ko 'gniṃ paśyati. (को ऽग्निं पश्यति)
7. ayaṃ kavirmantraṃ smarati. (अयं कविर्मन्त्रं स्मरति)
8. iyaṃ devī kṣatriyā rakṣati. (इयं देवी क्षत्रिया रक्षति)
9. kṣatriyā viṣṇuṃ yajante. (क्षत्रिया विष्णुं यजन्ते) (2 vaihtoehtoa)
10. brāhmaṇo 'gniṃ karoti. (ब्राह्मणो ऽग्निं करोति)
11. vaiśyā imaṃ grāmaṃ gacchanti. (वैश्या इमं ग्रामं गच्छन्ति) (2 vaihtoehtoa)
12. ete gurūṃstu śṛṇvanti. (एते गुरूंस्तु शृण्वन्ति)
13. sādhuḥ svargamāpnoti. (साधुः स्वर्गमाप्नोति)
14. brāhmāṇāḥ somaṃ sunvanti. (ब्राह्मणाः सोमं सुन्वन्ति)
15. paśūllabhate. (पशूल्लभते)
16. ke yodhāḥ kṣatriyaiḥ saha yudhyante. (के योधाः क्षत्रियैः सह युध्यन्ते)

D) Käännä sanskritiksi:

1. Brahmana menee kylään vaiṣyan kanssa.
2. Hän palvoo Viṣṇua uhrilla. (Ilmaise uhri sanalla yajña!)
3. Veda nimetään śrutiksi. (vad)
4. Verkkoon jännitetään lankaa. (2 vaihtoehtoa)

Kuv: तन्तुवायः
(Kuv lähde: Details)

5. Opettajat kysyvät. (Passiivirakenne)
6. Silmä johtaa. (Passiivirakenne)
7. Runoilija näkee jumaluuden. (Passiivirakenne)
8. Kuka (naispuolinen) hoitaa tyttöä? (Passiivirakenne)
9. Kṣatriya palvoo HERRAA uhrilla. (Passiivirakenne, älä käytä sanaa yajña)
10. Anteliaisuuden kautta buddhalainen saavuttaa taivaan.

10.7. Sanalista 2

makṣikā f. मक्षिका : kärpänen, mehiläinen
vraṇa m. व्रण : haava, virhe, vahinko
dhana n. धन : palkkio, raha, rikkaus, omaisuus
iṣ 6 P (icchati) इष् इच्छति : toivoa, haluta
pārthiva m. पार्थिव : kuningas
nīca 3 नीच : matala, syvä
kalaha m. कलह : riita, väittely
śānti f. शान्ति : lopettaminen, rauha, rauhansopimus
śam 4 P (śāmyati !) शम् शाम्यति : olla rauhallinen, tulla rauhalliseksi
nara m. नर : mies, ihminen
lubh 4 P (lubhyati) लुभ् लुभ्यति : himoita, kaivata
sūkta 3 सूक्त : hyvin sanottu, kauniisti puhuttu; n. laulu
śiṣya m. शिष्य : oppilas
atra अत्र : täällä
tatra तत्र : siellä
bhānu m. भानु : loiste, aurinko
vand 1 Ā (vandate) वन्द् वन्दते : tervehdiä, kunnioittaa
vṛṣ 1 P (varṣati) वृष् वर्षति : sataa (sadetta)
nṛpa m. नृप : kuningas, ruhtinas
kṣīra n. क्षीर : maito
mārga m. मार्ग : tie
evam एवम् : näin, noin
iha इह : täällä
śubh 1 Ā (śobhate) शुभ् शोभते : olla kaunis, loistaa

10.8. Luku- ja käännösharjoitus

Lue ja käännä sekä muuta passiiviin:

क १.

मक्षिका व्रणमिच्छन्ति धनमिच्छन्ति पार्थिवाः ।
नीचाः कलहमिच्छन्ति शान्तिमिच्छन्ति साधवः ॥

२. नरान्सृजति देवः । |
३. कवयो धनं लुभ्यन्ति । |
४. ऋषयः सूक्तानि पश्यन्ति । |
५. विष्णुमृषिर्यजति । |
६. गुरूञ्शिष्यांश्च पश्यति । |
७. स्वर्गं लभन्ते । |
८. अत्रर्षिर्भानुं वन्दते । |
९. ग्रामं गच्छन्ति । |
१०. दानानि वर्षन्ति नृपाः ॥

ख १. सदा देवान्स्मरन्ति । |
२. ऋषिभी रामो वसति । |
३. हरिं क्षीरेण यजति । |
४. मार्गेण ग्रामं गच्छन्ति । |
५. धनेन सुखमिच्छन्ति नराः । |
६. एवं वदन्ति । |
७. शान्त्यर्षय इह शोभन्ते । |
८. कपयः फलानि खादन्ति । |
९. गजो गच्छति । |
१०. हरिर्गृहं गच्छति । |
११. सारथी रथं नयति ॥