Oppitunti 56

56.1. Kertautunut aoristi

Muodostus:

Lisäys + reduplikoitu vartalo + a + tematiinen sekundääripääte

Vartalotavu voi olla matala- tai korkeataustainen. -i tai -u päättyvissä vartaloissa matalaaste on sääntö.

Loppuun jäävät -i ja -u korvataan muodoilla -iy ja -uv.

Loppuun jäävä -ā (muodossa -e) putoaa.

Paradigma:

श्रि 1U "suuntautua, nojata"

	परस्मैपदम्		आत्मनेपदम्
	एकवचनम्	बहुवचनम्	एकवचनम्	बहुवचनम्
1. तृतीयः	अशिश्रियम् (अ-शि-श्रिय्-अम्)	अशिश्रियाम	अशिश्रिये	अशिश्रियामहि
2. द्वितीयः	अशिश्रियस्	अशिश्रियत	अशिश्रियथास्	अशिश्रियध्वम्
3. प्रथमः	अशिश्रियत्	अशिश्रियन्	अशिश्रियत	अशिश्रियन्त

Tämän aoristimuodon muodostavat muun muassa:

श्रि 1U "suuntautua johonkin"
द्रु 1P "juosta"
कम् 1Ā "rakastaa": अचकमत / अचीकमत (katso alta!)
पत् 1P "putota": अपप्तत् (a-pa-pt-a-t; pt = syväaste verbistä pat)
वच् 2P "sanoa": अवोचत् (a-va + uc-a-t)

Kaikkien 10. preesansiluokan juuret sekä kaikki kausatiivit muodostavat aina reduplikoidun aoristin.

56.1.1. Kausatiivien ja 10. preesansiluokan juurten aoristin muodostaminen

Varsinainen vartalo:

Lähtökohtana on preesansivartalon tai kausatiivivartalon muoto, joka jäljelle jää muodostuselementin -aya- poistamisen jälkeen (eli vartalo, joka päättyy -p:hen kausatiiveilla, jotka päättyvät -paya-).

Tämän ns. varsinaisen vartalon vokaali määräytyy aoristissa seuraavien sääntöjen mukaisesti:

-ā- yksinkertaisen konsonantin edellä korvautuu muodolla -a-:
पॄ 3P: Kaus. पारयति, Aor. अपिपरत्
द्रु 1P: Kaus. द्रावयति, Aor. अदुद्रवत् / अदिद्रवत्
नी 1U: Kaus. नाययति, Aor. अनीनयत्
ज्ञा 9U: Kaus. ज्ञापयति, Aor. अजिज्ञपत्
-ī-, -e-, -ai- yksinkertaisen konsonantin edellä korvautuu muodolla -i-:
चित् 1P: Kaus. चेतयति, Aor. (Ā) अचीचितत
-u-, -o-, -au- yksinkertaisen konsonantin edellä korvautuu muodolla -u-:
चुर् 10U: चोरयति, Aor. अचूचुरत्

Joissakin vartaloissa aiemmin mainitut muutokset ovat valinnaisia tai ne on jätettävä tekemättä:

edellänsä oleva ar, ār, īr tai al, joka korvaa ṛ:n, ṝ:n tai ḷ:n ja edeltää välittömästi vartalon loppukonsonanttia, pysyy valinnaisesti muuttumattomana tai korvataan ṛ:llä tai ḷ:llä:
कॢप् 1Ā: Kaus. कल्पयति, Aor. अचकल्पत् / अचीकॢपत्
कृष् 1P/6U: Kaus. कर्षयति, Aor. अचकर्षत् / अचीकृषत्

Reduplikatiivisen sillan vokaali:

Kun yllä mainitut säännöt on sovellettu vartalon sillaan, seuraavien sääntöjen tulee täyttää reduplikatiivisen sillan vokaalin osalta:

Lähtökohtana on säännöllinen reduplikatiivinen vokaali, eli

a:lle a, ā, ṛ, ṝ, ḷ
i:lle i, ī, e, ai
u:lle u, ū, o, au

Tämä toistovokaali käy läpi seuraavat muutokset:

i, u korvataan ī:llä, ū:lla, jos Vartalo-sylvi alkaa vain yhdellä konsonantilla ja on metrisesti lyhyt:
भिद् 7U: Kaus. भेदयति, Aor. अबीभिदत्
तुद् 6U: Kaus. तोदयति, Aor. अतूतुदत्
a korvataan ī:llä, jos Vartalo-sylvi on metrisesti lyhyt ja alkaa vain yhdellä konsonantilla. Jos Vartalo-sylvi on metrisesti lyhyt ja alkaa useammalla kuin yhdellä konsonantilla, reduplikaation silvun a korvataan i:llä. Jos Vartalo-sylvi on metrisesti pitkä, a säilyy:
नी 1U: Kaus. नाययति, Aor.-vartalon sylvi नय्, Aor. अनीनयत्
कृ 8U: Kaus. कारयति, Aor.-vartalon sylvi कर्, Aor. अचीकरत्
त्यज् 1P: Kaus. त्याजयति, Aor.-vartalon sylvi त्यज्, Aor. अतित्यजत्
भू 1P: Kaus. भावयति, Aor.-vartalon sylvi भव्, Aor. अबीभवत्

Tietyiden juurten erityispiirteet Kielhornin, Grammatik § 435c jne.

Vokaalialkuiset vartalopohjat reduplikoidaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

Jos vokaalialkuista seuraa vain yksi konsonantti tai konsonanttiryhmä, jonka ensimmäinen jäsen ei ole nasali eikä d tai r, reduplikoituneen sillaben muoto on:

Vokaali - sitä seuraava ensimmäinen konsonantti (tai reduplikointisilabassa vaadittu vastine) - i - kaikki muut konsonantit

अश् 9P: Kaus. आशयति, reduplikoitunut silba आशिश्, aor. आशिशत्
इष् 6P: Kaus. एषयति, reduplikoitunut silba एषिष्, aor. ऐषिषत्
ईक्ष् 1Ā: Kaus. ईक्षयति, reduplikoitunut silba ईचिक्ष्, aor. ऐचिक्षत्

Jos alkuvokaalia seuraa nasaalilla, d:llä tai r:llä alkava konsonanttiyhtymä, yhtymän toinen konsonantti (tai sen edustaja) lisätään i:n kanssa seuraavan kaavan mukaisesti:

Vokaali - ensimmäinen konsonantti - toinen konsonantti (edustaja) - i - toinen konsonantti

अञ्ज् 7P: Kaus. अञ्जयति, reduplikoitu tavu अञ्जिज्, Aor. आञ्जिजत् ऋ 1P: Kaus. अर्पयति, reduplikoitu tavu अर्पिप्, Aor. आर्पिपत् अर्ह् 1P: Kaus. अर्हयति, reduplikoitu tavu अर्जिह्, Aor. आर्जिहत्

Tätä vokaalisesti alkavien johdettujen vartaloiden (kausatiivien) reduplikaation muotoa kutsutaan "attikalaiseksi reduplikaatioksi".

56.2. Injunktiivi

Injunktiivi on augmenttimuotoja vastaava augmentiton muoto, ts. sen muodot ovat identtiset imperfektin tai aoristin indikatiivin augmentittomien muotojen kanssa. Intian oma kielioppi ei ole tunnistanut injunktiivia erityisenä kieliopillisena kategoriana.

Perustavanlaatuisen tutkimuksen mukaan:

Kuva:
Vertailevan kielitieteen professori, Erlangen-Nürnbergin yliopisto (1955 - 1983)
(Kuvan lähde: Details)

Hoffmann, Karl (1915–1996): Injunktiivi Vedassa : synkroninen funktiotutkimus / Karl Hoffmannin kirjoittama. -- Heidelberg : Winter, 1967. -- 298 s. -- (Indogermaaninen kirjasto : 3. sarja, Tutkimuksia)

injunktiivilla on Vedassa seuraavat ominaisuudet:

se ei ole kertova vaan mainitseva
se on ajaton
preesensinjunktiivi (= augmentiton imperfekti) merkitsee imperfektiivistä aspektia
aoristinjunktiivi merkitsee perfektiivistä aspektia.

Jälkivedisessä sanskritissa injunktiiivi esiintyy vain kielto-osan मा (+ injunktiiivi Aorist) tai मा स्म (+ injunktiiivi Preesens tai Aorist) kanssa; eri aspekti ei yleensä enää tule voimaan.

(aspektin

ilmaisee मा + injunktivi aoristus kieltokehotteen: "Älä aloita ...!", "Älä tee ...!"
ilmaisee मा स्म + injunktivi preesens inhibitiivikehotteen, ts. jo käynnissä oleva toiminta tai jo olemassa oleva tilanne kielletään: "Lopeta ...!", "Hylkää ...!"

Tätä eroa ei kuitenkaan yleensä tehdä klassisessa sanskritissa.)

56.3. Kieltokehotus

Päämuoto:

मा + injunktivi aoristus

मा स्म + injunktiiivi aoristus tai injunktiivi preesens

Esimerkit:

मा कर्महेतुर्भूः "Älä tule sellaiseksi, jota teon hedelmä motivoi!" (injunktiiivi aoristus) (भगवद्गीता 2,47c)

क्लैब्यं मा स्म गमः "Älä tule epämieheksi!" (injunktiiivi aoristus) (भगवद्गीता 2,3a)

Kuv.: क्लैब्यं मा स्म गमः
Juliste (Ernesto Che Guevara) poliittisesta puolueesta Vallachirassa (വാല്ലചിര), Thrissurissa (തൃശ്ശൂര്‍). "Karkea käännös siitä, mitä siinä lukee, olisi: Marttyyrikuolema on kiehtova kokemus vallankumoukselliselle. Ja uhmaava pakonpakolainen petturille. Che ei ole roolimalli pelkureille."
(Kuv lähde: Yksityiskohdat)

Molemmat esimerkit ovat kielto- tai varoitusmerkityksellisiä. Injunktiiivi aoristusta käytetään tässä siis alkuperäisessä merkityksessään. (Injunktiiivi aoristuksen yleisyys näissä lauseissa selittyy ehkä kielto-lauseiden yleisyydellä inhibitiivisiin lauseisiin verrattuna, mutta tätä kysymystä tulisi vielä tutkia klassisessa sanskritissa.)

Kielto-lauseiden muita muotoja:

**मा + (स्म) + Imperatiivi (harvinainen) **
esim. मा ते सङ्गो ऽस्त्वकर्मणि
अलम् tai कृतम् = instrumentaali kielto-lauseessa
esim. अलं विषादेन "Riittää masennus! = Lopeta masentuminen! Pää pystyyn!"
न + gerundiivi (tarvisuuspartisiippi)

Lisäksi on olemassa joitakin muita, harvinaisempia kielto-lauseen muotoja, ks. esim.

Speyer, Jacob S. (Jacob Samuel) (1849–1913): Sanskrit sytax. -- Leyden : Brill, 1886. -- § 353.

Kuv: अलं विषादेन
(Kuvälähde: Tiedot)

56.4. स्म

स्म korostaa: "todellakin, tietysti, varmasti, juuri"

Lisäksi seuraava rakenne on erittäin tärkeä:

स्म + indikatiivin preesens palvelee menneen ajan kertomiseen, erityisesti keston ilmaisemiseksi menneisyydessä:

esim. वसति स्म "asui kerran" (स्म voi joskus puuttua).

56.5. Harjoitus

A) Määritä ja käännä ilman apuvälineitä (!) seuraavat muodot:

अस्मत्
अस्मात्
दध्यौ
लिल्यिरे
अगामि
आगामी
अक्लिद्यत्
अक्लिदत्
अचिक्लिदत्
स्त्रीघ्नाय
नेद
प्लवमान
अकारि
अद्य
अतन्द्रिते
अन्तरे
महीक्षितम्
आर्दिधाम
आसम्
आसाम्
आसि
अनूनुदत्
जिघ्रति
जाग्रति
आस्थत्
आस्थात्
अबीभषम्
अशुषः
कपी
आततायी
महती
इतरेतरेषाम्
धेक्षि
अश्यन्
कन्ये
सौमि
आर्पिपन्
परिव्राट्
जेरिम
अततर्पत
तत्रिरे
मात्रीकुरु
आनीः
मानुषाभ्याम्
अजिघ्रपम्
रते
जातु
जाती
जाता
अपरस्मै
अदीपि
अजूजुषाम
नवानाम्
अश्रुणोः
पृथक्पृथक्
असिष्णिहम्
मन्मय्यः
औजिहः
अशिनट्
पाप्यभूवन्
शोत्स्यामः
अदीर्यथाः
भस्मसात्संपेदे
नवधा
अविनक्
आन
शान्तयोः
वारीणि
वारिणी
वारिणि
अद्भिः
अदिध्मपन्
अववर्जन्
शितवत्यौ
अहो
एकशः
अपप्तः
अकस्मात्
मित्रध्रुक्
अवोचन्

Oppitunti 56 ​

56.1. Kertautunut aoristi ​

56.1.1. Kausatiivien ja 10. preesansiluokan juurten aoristin muodostaminen ​

56.2. Injunktiivi ​

56.3. Kieltokehotus ​

56.4. स्म ​