Oppitunti 7

Viikon sananlasku

धर्मो जयति नधर्मः
सत्यं जयति नानृतम् ।
क्षमा जयति न क्रोधो
देवो जयति नासुरः ॥

dharmo jayati nādharmaḥ
satyaṃ jayati nānṛtam |
kṣamā jayati na krodho
devo jayati nāsuraḥ ||

Oikeus voittaa, ei väärinkäsitys,
Totuus voittaa, ei epätosi,
Anteeksianto voittaa, ei viha,
Jumala voittaa, ei vastajumala.

7.1. Verbilause suoran objektin kanssa

Kaava:
(Agens = kartṛ m. = कर्तृ) – suora objekti (karman n. = कर्मन्) – verbi

esim.

• rāmaḥ phalaṃ khādati = रामः फलं खादति : "Rāma syö (kaut) hedelmän."
• brāhmaṇo devaṃ yajati = ब्राह्मणो देवं यजति : "Brahmani palvoo jumalaa uhrauksella (jonkun muun puolesta)."

Jos verbi on parasmaipadassa tai ātmanepadissa, suora objekti (karman n. = कर्मन्) on yleensä akkusatiivissa (Wenfall, dvitīyā f. = द्वितीया).

7.2. Akkusatiivi (Wenfall, dvitīyā f. = द्वितीया = "toinen taivaspääte")

Akkusatiivin yksikön maskuliinin ja feminiinin pääte vokaalin jälkeen: -m

Maskuliinit	akkusatiivi yksikkö
-a: deva	devam देवम्
-i: kavi	kavim कविम्
-u: guru	gurum गुरुम्
Feminiiinit	akkusatiivi yksikkö
-ā: devatā	devatām देवताम्
-i: śruti	śrutim श्रुतिम्
-ī: devī	devīm देवीम्
-u: dhenu	dhenum धेनुम्

Maskuliinin akkusatiivin monikko äänneisissä vartaloissa (poikkeus: yksitavuiset juurivartalot pitkällä äänteellä): vartalon loppuäänteen pidentäminen + -n

Maskuliinit	akkusatiivi monikko
-a: deva	devān देवान्
-i: kavi	kavīn कवीन्
-u: guru	gurūn गुरून्

Feminiiinin akkusatiivin monikko äänneisissä vartaloissa (poikkeus: yksitavuiset juurivartalot pitkällä äänteellä): vartalon loppuäänteen pidentäminen + -s

Feminiiinit	akkusatiivi monikko
-ā: devatā	devatās देवतास्
-i: śruti	śrutīs श्रुतीस्
-ī: devī	devīs देवीस्
-u: dhenu	dhenūs धेनूस्

7.2.1. Kysymis- ja osoittapronomien akkusatiivin yksikkö ja monikko

		maskuliini	feminiini	neutri
kim wer/was	sg.	kam कम्	kām काम्	kim किम्
	pl.	kān कान्	kās कास्	kāni कानि
tad er/jonesen	sg.	tam तम्	tām ताम्	tad तद्
	pl.	tān तान्	tās तास्	tāni तानि
etad tämä täällä	sg.	etam / enam एतम् / एनम्	etām / enām एताम् / एनाम्	etad / enad एतद् / एनद्
	pl.	etān / enān एतान् / एनान्	etās / enās एतास् / एनास्	etāni / enāni एतानि / एनानि
idam tämä	sg.	imam / enam इमम् / एनम्	imām / enām इमाम् / एनाम्	idam / enad इदम् / एनद्
	pl.	imān / enān इमान् / एनान्	imās / enās इमास् / एनास्	imāni / enāni इमानि / एनानि

Muodot enam (एनम्) jne. kuuluvat vartalon enad (एनद्), joka muodostaa taivutusmuotoja vain joissakin kasuksissa. Näitä käytetään etad ja idam muotojen sijaan, kun niillä tarkoitettu asia on jo mainittu edellisessä tekstissä.
esim. ayaṃ devaḥ, enaṃ yajante. = अयं देवः । एनं यजन्ते ॥ : "Hän on jumala. Häntä palvotaan uhraamalla."

7.2.2. Akkusatiivin käyttö (toinen kasu, dvitīyā f. = द्वितीया = "toinen kasupääte")

Akkusatiivi (dvitīyā f. = द्वितीया) ilmaisee:

1. Ei-passiivisessa verbilauseessa: suoran objektin (karman n. = कर्मन्), joka on verbin ilmaiseman toiminnan kohde:
   esim.
   • devaṃ yajati = देवं यजति : "Hän palvoo jumalaa uhraamalla."
   • phalam āpnoti = फलमाप्नोति : "Hän saa hedelmän (esim. tekojensa tuloksena)."
2. Verbeissä, jotka ilmaisevat menemistä, liikettä, johtamista tai vastaavaa jotakin kohti, akkusatiivi ilmaisee liikkeen kohteen:
   esim.
   • narakaṃ gacchati = नरकं गच्छति : "Hän menee helvettiin."

Akkusatiivin muita käyttötapoja käsitellään myöhemmin.

7.3. San-dhi loppun -n kohdalla

Loppuinen -n:

1. Korvataan ääntynyillä palataalisilla ja retrofleksisillä sparśa-konsonanteilla sekä ś- -lla näiden äänteiden mukaisella nasalalla:

   • -n ennen j-, jh-, ñ-, ś- » -ñ
   • -n ennen ḍ-, ḍh-, ṇ-, ṣ- » -ṇ
     esim. kṣatriyān + jayati » kṣatriyāñ jayati = क्षत्रियांञ्जयति : "Hän voittaa kṣatriyat."
     Alussa oleva ś- korvataan yleensä ch-:lla:
     gurūn + śṛṇoti » gurūñ chṛṇoti (myös gurūñ śṛṇoti) = गुरूञ्छृणोति (गुरूञ्शृणोति) : "Hän kuuntelee opettajia." "Hän tottelee opettajia."

2. Korvataan alussa olevalla l- -lla -l:llä, jossa on anunāsika (nasaloitu l, kirjoitettuna ल् anunāsikalla ँ):
   esim. paśūn + labhate » पशूंल्लभते : "Hän saa kotieläimiä."

3. Korvataan alussa olevilla ääntymättömillä palataaleilla, retrofleksiveillä tai dentaalilla anusvāralla + näiden äänteiden mukaisella sibilantilla:

   • -n ennen c-, ch- » -ṃś
   • -n ennen ṭ-, ṭh- » -ṃṣ
   • -n ennen t-, th- » -ṃs
     esim. devān + ca » devāṃś ca = देवांश्च : "ja jumalat (akk.)"
     devān + tu » devāṃs tu = देवांस्तु : "mutta jumalat (akk.)"

4. Paitsi lyhyen vokaalin jälkeen (katso myöhemmin) loppu-n pysyy kaikissa muissa tapauksissa muuttumattomana.

7.4. Keskisuku (napuṃsaka n. = नपुंसक)

Keskisuvussa nominatiivin (prathamā) ja akkusatiivin (dvitīyā) muodot ovat samat.

7.4.1. -a-päätteisen varren keskiheimo

• Nominatiivin / akkusatiivin yksikön pääte: -m
  esim. phala n. = फल = "hedelmä": Nom. / Akk. sg. phalam = फलम्
• Nominatiivin / akkusatiivin monikon pääte: -āni
  esim. phala n. = फल: Nom. / Akk. pl. phalāni = फलानि

7.5. Athemeattiset preesensluokat

Viides preesensluokka muodostaa niin kutsutun athemeattisen preesensvartalon, eli preesensvartho ei päättyy ”temaattiseen vokaaliin” -a kuten temaattisissa preesensluokissa (1., 4., 6. ja 10. luokka).

Athemeattiset preesensluokat ovat vartalonasteisia, eli preesensvartalolla on kaksi muotoa:

1. vahva vartalo: täysaste (harvoin pidennetty aste)
2. heikko vartalo: alhaisaste

Vahva vartalo esiintyy:

• indikatiivin yksikössä parasmaipadassa preesensissä (laṭ) ja imperfektissa (laṅ)
• imperatiivin (loṭ) parasmaipadan ja ātmanepadan kaikkien ensimmäisten persoonien kohdalla
• indikatiivin yksikön imperatiivissa (loṭ) parasmaipadassa

Kaikki muut muodot käyttävät heikkoa preesensvartaloa.

7.5.1. Kolmannen persoonan monikon primaaripäätteet athemaattisissa vartaloissa

Athemaattisissa preesensvartaloissa kolmannen persoonan monikon primaaripäätteet ovat:

• Parasmaipada: -anti
• Ātmanepada: -ate

7.5.2. Viides preesensluokka (svādi = स्वादि = "su jne.")

• Vahva vartalo: (usein) syysävyötteinen juuri (kuten yllä mainittu) + -no-
• Heikko vartalo: (usein) syysävyötteinen juuri (kuten yllä mainittu) + -nu-

Vokaalipäätteisten juurten kohdalla -nu- korvautuu muodolla -nv-, kun se seuraa vokaalipäätettä; konsonanttisävyötteisten juurten kohdalla -nu- korvautuu muodolla -nuv-, kun se seuraa vokaalipäätettä.

Esimerkit:

Juuri धातु	Starker Vartalo	Schwacher Vartalo	Ennen vokaalia (heikko)
āp 5 P आप् "erreichen"	āp-no (3.sg. āpnoti = आप्नोति)	āp-nu	āp-nuv (3.pl. āpnuvanti = आप्नुवन्ति)
aś 5 Ā अश् "erreichen"	—	aś-nu (3.sg. aśnute = अश्नुते)	aś-nuv (3.pl. aśnuvate = अश्नुवते)
su 5 U सु "auspressen"	su-no (3.sg. sunoti = सुनोति)	su-nu (3.sg. sunute = सुनुते)	su-nv (3.pl. sunvanti = सुन्वन्ति, 3.pl. sunvate = सुन्वते)
śru 5 P श्रु "hören"	śṛ-ṇo (3.sg. śṛṇoti = शृणोति)	śṛ-ṇu	śṛ-ṇv (3.pl. śṛṇvanti = शृण्वन्ति)

7.6. Sanalista

Opiskele seuraavat sanat:

• aś 5 Ā (aśnute) अश् अश्नुते : saavuttaa, päästä johonkin, saada
• āp 5 P (āpnoti) आप् आप्नोति : saavuttaa, saada
• kup 4 P (kupyati) कुप् कुप्यति : vihastua
• krudh 4 P (krudhyati) क्रुध् क्रुध्यति : vihastua
• khād 1 P (khādati) खाद् खादति : pureskella, syödä
• śru 5 P (śṛṇoti !) श्रु शृणोति : kuulla (jotakin: akkusatiivi, jonkun: genetiivi tai akkusatiivi; jostakin: akkusatiivi; joltakulta: genetiivi, ablatiivi, instrumentaali)
• su 5 U (sunoti) सु सुनोति : puristaa
• soma m. सोम : purijuoma, Soma; kuu (Mistä kasvista soma on peräisin, on edelleen kiistanalaista).

Kuv.: Oliko tämä vedinen somakasvi?: Lennokkisiipi: Amanita muscaria (L.) Lam.
(Kuv lähde: Tiedot)

• phala n. फल : hedelmä (myös siirtymämerkityksessä: teon (karminen) hedelmä)
• nṛtya n. नृत्य : tanssi
• svarga m. स्वर्ग : taivas
• naraka m. नरक : helvetti (hindulaisen käsityksen mukaan maailmankaikkeudella on muoto kuin jää (Brahmāṇḍa m.n. = ब्रह्माण्ड = "Brahman muna"): maan yläpuolella on kuusi taivasta kasvavan onnen kanssa, maan alapuolella on seitsemän ns. pātāla n. = पाताल, nāga m. = नाग (käärmeet) ja muiden myyttisten olentojen asuinpaikat, joista tulee 7 helvettiä kasvavien kärsimysten kanssa)
• aṅga n. अङ्ग : kehon jäsen, osa; myös = vedāṅga = वेदाङ्ग
• gam 1 P (gacchati) गम् गच्छति : mennä (Kuuluu kotimaisen verbiluokituksen mukaan preesensluokkaan 1, mutta on todellisuudessa muodostus preesensvartalomuotosuffiksilla -ccha-: gam » matalaaste (gm ») ga-ccha-ti)

7.7. Harjoitus

A) Lisää jokainen yksikössä ja monikossa suora objekti tai suuntatyyppinen akkusatiivi:

1. brāhmaṇas ... yajati (deva, devī, viṣṇu, agni, devatā)
   ब्राह्मणस् ... यजति (देव, देवी, विष्णु, अग्नि, देवता)

Kuva: Viṣṇu = विष्णु, 8./9. vuosisata.
(Kuv lähde: Tiedot)

2. gurus ... khādati (phala)
   गुरुस् ... खादति (फल)
3. sādhus ... gacchati (svarga)
   साधुस् ... गच्छति (स्वर्ग)
4. śūdrā ... gacchati (naraka)
   शूद्रा ... गच्छति (नरक)
5. ... jayati (śūdra)
   ... जयति (शूद्र)
6. ... labhate (dhenu, paśu, phala)
   ... लभते (धेनु, पशु, फल)

B) Aseta vastaavat verbimuodot:

1. sādhuḥ svargaṃ ... (āp, gam, aś)
   साधुः स्वर्गम् ... (आप्, गम्, अश्)
2. brāhmaṇaḥ somam ... (su) (2 formasia)
   ब्राह्मणः सोमम् ... (सु)
3. sādhur gurum ... (śru)
   साधुर्गुरुम् ... (श्रु)
4. devī ... (kup, krudh)
   देवी ... (कुप्, क्रुध्)

C) Muuttakaa harjoituslauseissa B) tekijä, kohde ja verbi monikkoon.

D) Aseta Ātmanepadaan:

1. sunvanti.
   सुन्वन्ति ।
2. nayanti.
   नयन्ति ।
3. sunoti.
   सुनोति ।
4. yajati.
   यजति ।

Kuv: yajati = यजति — Veda-uhrinen uhri = yajña m. = यज्ञ
(Kuvälähde: Tiedot)

E) Muodosta kaikki tähän mennessä opetellut substantiivit akkusatiivin (dvitīyā) yksikössä ja monikossa.

F) Käännä:

1. narakāṃś ca svargāṃś ca gacchanti.
   नरकांश्च स्वर्गांश्च गच्छन्ति ।
2. gurūṃs tu śṛṇvanti.
   गुरूूंस्तु शृण्वन्ति ।
3. Śūdrat saavuttavat taivaan.
4. Kṣatriyat palvelevat jumalattaria uhreina uhrinjohtajina.
5. Vaiśyänaiset palvelevat jumaluuksia uhreilla.
6. HERR vihastuu.
7. śikṣā kalpo vyākaraṇaṃ niruktaṃ chando jyotiṣam aṅgāni.
   शिक्षा कल्पो व्याकरणं निरुक्तं छन्दो ज्योतिषमङ्गानि ।
8. Mille jumalalle tämä brahmani uhraa?

Kuva: Millelle jumalalle tässä uhrataan? Vastaus: Gaṇeśa (Gaṇapati) = गणेश (गणपति). Gaṇapatihoma (yajña).
(Kuv lähde: Tiedot)

9. Mitä tämä pyhä mies pureskelee?
10. Mitä nämä (täällä) puristavat?
11. Hän on opettaja. Häntä kuunnellaan (= he kuuntelevat).