Luento 13

13.1. PPP -na-päätteisillä

Paikallisten partisiipin menneen aikamuodon (-ta- tai -na-) jakautumisesta ei voida asettaan tiukkoja sääntöjä. Mutta:

Lähes kaikki -d-päätteiset verbijuuret muodostavat PPP:n päätteellä -na-. Tässä tapauksessa -d-n- korvautuu muodolla -n-n-, mikä ei muuten tapahdu sanayhdistelmäsandhissa, vaan on jäljitelmä lause-sandhista.

Esimerkki:
pad 4 Ā PPP: panna 3 = पन्न

13.2. Lisää PPP:n käytöstä

1. PPP-verbit, joiden merkitys on "ajatella", "toivoa", "tunkea", "tietää" ja "palvooja sekä muutaman muun verbin, jotka on merkitty Dhātupāṭhaan (Pāninin sanaston juuriluetteloon) ñi-merkillä, ei ole vain menneen ajan merkitys vaan sitä voidaan käyttää myös preesensin merkityksessä:
esim.

इष्ट "toivottu" (ts. ei vain menneisyydessä toivotun vaan myös nykyhetkellä)
त्वरित "kiirehtivä, kiireinen" (PPP tvar 1 Ā "kiirehti"; Dhātupāṭha: ñitvárā)

2. PPP:tä voidaan käyttää adjektiivina attribuuttina:
esim.

इष्टं फलम् "toivottu hedelmä (esim. tekojen)"

Jos tässä tapauksessa अपि seuraa PPP:tä, on ⟪अपि⟧ merkitys "vaikka":
esim.

इष्टमपि फलं न ⟪लभते⟧ = "Vaikka hän toivoo hedelmää, ei hän saa sitä."

3. PPP:n neutrin yksikköä voidaan käyttää myös verbin abstraktina substantiivina:
esim.

⟪गत⟧ n.: "kävely, käynti"
⟪नृत्त⟧ n.: "tanssi, tanssiminen"

13.3. Nomien attribuuttimääritykset (sananjärjestys)

Adjektiiviset määreet (beisagat) esiintyvät proosassa normaalissa sanajärjestyksessä ennen sanaa, jota ne tarkemmin määrittävät. Adjektiiviset määreet taivutetaan samaksi substantiivin kanssa luvussa, sijassa ja sukujen mukaan:

Esimerkki:

साधुरिष्टं फलं पश्यति = "Pyhimys näkee toivotun hedelmän (tekojensa)."

13.4. Adjektiivien muodostaminen pääteillä -mant ja -vant (taddhita)

Taddhita-päätteillä -mant ja -vant muodostetaan substantiiveista omistusta ilmaisevia adjektiiveja. Niiden merkitys on: "se, mikä perussubstantiivilla tarkoitettua omaava".

vant liitetään substantiiveihin, joiden viimeinen tai toiseksi viimeinen äänne on a, ā tai m, sekä substantiiveihin, jotka päättyvät tukkoon; muuhun substantiiviin liitetään yleensä -mant.

Esimerkkejä:

पशुमन्त् "Karjaa omaava"

गुणवन्त् "Hyitä ominaisuuksia / hyveitä omaava"

13.5. Substantiivien vartalon asteistus

Pääte -mant ja -vant sisältävät vartalot kuuluvat substantiivivartalojen joukkoon, joissa on vartalon asteistus.

Substantiivivartaloissa, joissa on vartalon asteistus, erotetaan vahvat ja heikot sijamuodot. Vahvoissa sijoissa vartaloa muodostava pääte — juurisubstantiiveissa juurimainen osa — on korkeassa asteessa tai pidennetyssä asteessa, heikoissa sijoissa matalassa asteessa.

Vahvat sijat ovat:

	Singularis एकवचन	Dualis द्विवचन	Pluralis बहुवचन
Maskuliinit ja feminiinit पुंस्, स्त्री	Nominatiivi प्रथमा Akkusatiivi द्वितीया Vokatiivi सम्बोधनप्रथमा	Nominatiivi प्रथमा Akkusatiivi द्वितीया Vokatiivi सम्बोधनप्रथमा	Nominatiivi प्रथमा Vokatiivi सम्बोधनप्रथमा
Neutrit नपुंसक	—	—	Nominatiivi प्रथमा Akkusatiivi द्वितीया Vokatiivi सम्बोधनप्रथमा

Kaikki muut käänteet ovat heikkoja.

Kompositumin etuosana oleva substantiivi, jolla on vartalon asteistus, esiintyy heikossa muodossa (kolmivartisissa substantiiveissa ns. keskimääräisessä vartalomuodossa).

13.6. Sanayhdistelmäsandista

Ymmärtääksesi yksittäiset -mant ja -vant-päätteisten substantiivien taivutusmuodot, tarvitaan seuraavat sandhi-säännöt:

1. Sanan loppukonsanttien lukumäärä: Jos sana päättyisi kahteen tai useampaan konsanttiin, vain ensimmäinen säilyy ja loput putoavat. -r- + konsantti-yhdistelmä on sallittu.

2. Soinniton klusiili korvataan sointivalla klusiililla (ei nasaalilla) sointivan klusiilin edellä:

Esimerkit:

-t + bh- » -d-bh- द्भ्

-k + bh- » -g-bh- ग्भ्

-c + bh- » -g-bh- ग्भ्

-c + dh- » -g-dh- ग्ध्

13.7. Konsonanttivartalon kasupäätteet

Konsonanttivartaloisissa sanoissa:

• dvitīyän (akkusatiivi) monikon maskuliinin ja feminiinin -as-pääte.
• säännöllisesti muodostetuissa vartaloissa neutrin nominatiivin (prathamā) ja akkusatiivin (dvitīyän) yksikön pääte on äänetön.
• säännöllisesti muodostetuissa vartaloissa neutrin nominatiivin ja akkusatiivin monikon pääte on -i.

13.8. Varttajen deklinaatio -mant ja -vant pääteisiin]

• vahva vartalo: substantiivi + -mant- / -vant-
• heikko vartalo: substantiivi + -mat- / -vat- (johdettu: *-mnt- / *-vnt-)

		maskuliini		neutri
yksikkö एकवचन	nominatiivi प्रथमा	paśu-mān पशुमान्	guṇa-vān गुणवान्	paśu-mat पशुमत्	guṇa-vat गुणवत्
	akkusatiivi द्वितीया	paśu-mant-am पशुमन्तम्	guṇa-vant-am गुणवन्तम्	paśu-mat पशुमत्	guṇa-vat गुणवत्
	instrumentaali तृतीया	paśu-mat-ā पशुमता	guṇa-vat-ā गुणवता	paśu-mat-ā पशुमता	guṇa-vat-ā गुणवता
monikko बहुवचन	nominatiivi प्रथमा	paśu-mant-as पशुमन्तस्	guṇa-vant-as गुणवन्तस्	paśu-mant-i पशुमन्ति	guṇa-vant-i गुणवन्ति
	akkusatiivi द्वितीया	paśu-mat-as पशुमतस्	guṇa-vat-as गुणवतस्	paśu-mant-i पशुमन्ति	guṇa-vant-i गुणवन्ति
	instrumentaali तृतीया	paśu-mad-bhis पशुमद्भिस्	guṇa-vad-bhis गुणवद्भिस्	paśu-mad-bhis पशुमद्भिस्	guṇa-vad-bhis गुणवद्भिस्

Nainen:

Naissuvannon varren -mant- ja -vant- päättyy muotoihin -mat-ī ja -vat-ī. Taivutus on sama kuin devī:ssä, eli ei ole vartalon astevaihtelua.

Esimerkki:

• paśumatī, guṇavatī पशुमती गुणवती

13.9. Sanalista

Opiskele seuraavat sanat:

eva एव : korostaa edeltävää sanaa
asura m. असुर : demoni

ASURA. 'Hengellinen, jumalallinen.'
>
Ṛgvedan vanhimmissa osissa tätä termiä käytetään korkeimmasta hengestä, ja se on sama kuin zarathustralaisten Ahura. 'Jumala'-merkityksessä sitä käytettiin useisiin pääjumaliin, kuten Indraan, Agniin ja Varuṇaan. Myöhemmin se sai täysin vastakkaisen merkityksen ja alkoi tarkoittaa, kuten nykyäänkin, demonia tai jumalien vihollista.
>
Sana esiintyy tässä merkityksessä Ṛgvedan myöhemmissä osissa, erityisesti viimeisessä kirjassa, sekä Atharvavedassa. Brāhmaṇat antavat sille saman merkityksen ja kuvaavat monia taisteluja Asurien ja jumalten välillä. Taittirīya Brāhmaṇan mukaan Prajapatin hengitys (asu) elävöittyi, ja "sillä hengityksellä hän loi minut Asuroiksi." Saman teoksen toisessa osassa sanotaan, että Prajāpati "raskautui. Hän loi Asurot vatsastaan." Śatapatha Brāhmaṇa on yhtä mieltä edellisen väitteen kanssa ja toteaa, että "hän loi Asurot alemmasta hengityksestään." Taittirīya Āraṇyaka esittää, että Prajāpati loi vedestä jumalat, ihmiset, isät, Gandharvat ja Apsarat, ja että Asurat, Rakṣasat ja piśācat syntyivät roiskeista. Manun mukaan heidät loi Prajāpatit.
>
Viṣṇu Purāṇan mukaan ne syntyivät Brahma'n (prajāpati) lantion alueelta. Vāyu Purāṇan kuvaus on: "Asurat syntyivät ensin hänen (Prajāpatin) lantiostaan poikina. Asu määritellään Brāhmaṇassa hengitykseksi. Niistä nämä olennot syntyivät; siksi he ovat Asuroita." Sanaa on pitkään käytetty yleisenä nimenä jumalien vihollisista, mukaan lukien Daityat ja Danavat sekä muut Kaśyapan jälkeläiset, mutta ei Pulastyasta polveutuvia Rakṣasasia.
>
Tässä merkityksessä sille on löydetty eri johtaminen: lähteenä ei ole enää asu, 'hengitys', vaan alkuinen a otetaan negatiiviseksi prefiksiksi, ja asura tarkoittaa 'ei jumala'; joten syntyi joillekin sana sura, jota yleisesti käytetään 'jumalasta'."
>
[Lähde: Dowson, John (1820–1881): A classical dictionary of Hindu mythology and religion, geography, history, and literature. -- London, Trübner, 1879. -- s.v. ]

Kuva: महिषासुरः
(Kuv lähde: Tiedot)

• guṇa m. गुण : lanka, köysi; ominaisuus, hyvä ominaisuus
• pad 4 Ā (padyate), Pass.: padyate, PPP panna पद् पद्यते पद्यते पन्न : mennä, joutua
• as 2 P (asti) अस् अस्ति : olla, olla olemassa
• as 4 P (asyati), Pass.: asyate, PPP asta अस् अस्यति अस्यते अस्त : heittää, (heittää) pois
• i 2 P (eti), Pass.: īyate, PPP ita इ एति ईयते इत : mennä
• pā 2 P (pāti), Pass. pāyate, PPP pāta पा पाति पायते पात : suojata, vartioida

pā 1 P (pibati), Pass. pīyate, PPP pīta पा पिबति पीयते पीत : juoda (perinteisesti laskettu ensimmäiseen luokkaan)

• dviṣ 2 U (dveṣṭi), Pass. dviṣyate, PPP dviṣṭa द्विष् द्वेष्टि द्विष्यते द्विष्ट : vihata, olla vihollinen
• ad 2 P (atti), Pass. adyate, PPP anna अद् अत्ति अद्यते अन्न : syödä, kuluttaa
• anna n. अन्न : ruoka (PPP:sta: *ad-na: syöty)

Kuva: अन्नम्
(Kuv lähde: Tiedot)

Sananmuodostus:

pad 4 Ā:

pada n. पद : askel, paikka, sijainti

pāda m. पाद : jalka, neljäs osa, säe

Kuva: चत्वारः पादाः : गजः
(Kuv lähde: Tiedot)

dviṣ 2 U:

dveṣa द्वेष : viha

13.10. Harjoitus

A) Käännä ja muunna aktiivisiksi preesens-lauseiksi:

१. अग्निना गृहं दग्धम् ।
२. बुद्धेन सत्यं बुद्धम् ।
३. बोध्या गौतमो मुक्तः ।

Kuva: अत्र गौतमो बुद्धो बोध्या मुक्तः
(Kuv lähde: Yksityiskohdat)

४. शूद्रा मूढाः । (2 vaihtoehtoa)
५. ब्राह्मणेन मोक्ष इष्टः ।
६. रामेण पुण्यं कृतम् ।
७. ऋषिभिः सत्यमेवोदितमित्युदितम् ।
८. धर्मेण स्वर्गं नीतम् ।
९. साधुनाधर्मो न कृतम् ।
१०. मन्त्रेण मोक्षो लब्धः ।
११. कया रक्षिकयेयं बाला रक्षिता ॥

B) Käännä ja muunna menneen ajan passiivilauseiksi:

१. राम इष्टमपि मोक्षं न लभते ।
२. योद्धा न मुञ्चति ।
३. साधवो देवान्स्मरन्ति ।
४. पुण्यवान्पुत्रो देवान् यजते ।
५. सुखवान्क्षत्रियो धर्मं रक्षति ।
६. पुत्रवान्नरकं न गच्छति ।
७. धर्मवती पापं न करोतीति गुरुर्वदति ।
८. बुद्धिमन्तः सत्यवतो धर्मं पृच्छन्ति ।
९. धर्मवन्तः फलवत्पुण्यं कुर्वन्ति ।
१०. ब्राह्मणा गुणवतः पुत्रानिच्छन्ति ।
११. कयर्ग्वेदं शृण्वन्ति ।
१२. किमीश्वरः सृजति ।
१३. साधुः कृतं पापं सहते ।
१४. पार्थिवो धनमिच्छतीति नीचा मन्यन्ते ।
१५. नैवासुरो जयतीत्यृषयः पश्यन्ति ।
१६. ब्राह्मणाः किं पिबन्ति खादन्ति च ॥

13.11. Toistoharjoitus

A) Käännä seuraavat lauseet:

१. रामो मार्गेण ग्रामं गच्छति ।
२. नरा धनेन सुखमिच्छन्ति ।
३. नरः पुत्रेण नगरं पद्यते ।
४. देवो लोकान्सृजति ।
५. बाला जलं पिबति ।
६. कवयो धनं लुभ्यन्ति ।
७. बलवान्क्षत्रियः शूद्राञ्जयति ।
८. गुणवान् द्विष्टमपि शत्रुं न युध्यते ।
९. अधर्मः क्रोधश्च द्वेषश्च लोभश्चेत्यृषिर्वदति ।
१०. बाला अन्नेन बलमाप्नुवन्ति ।
११. बुद्धिमन्तः सत्येन मोक्षं लभन्ते ।
१२. इमाः साध्व्यः पापं सहन्ते ।
१३. कां देवतामृषिः पश्यति ।
१४. कान्देवान्ब्राह्मणक्षत्रियवैश्या यजन्ते ।

B) Muunna lauseet harjoituksesta A) passiiviin.

C) Muodosta lauseille harjoituksesta A) PPP-rakenne.

Kuv.: सत्यमेव जयते
(Kuv lähde: Tiedot)

D) Mistä äänneyhtymistä seuraavat sandhi-muodot voivat syntyneet? Anna kaikki mahdollisuudet:

1. -a vokaalin edellä (paitsi a-)
2. -ā-
3. -ā vokaalin edellä
4. -ā soinnillisten konsonanttien edellä
5. -ī-
6. -ū-
7. -ṝ-
8. -e-
9. -e Avagrahan edellä
10. -o-
11. -o Avagrahan edellä
12. -o soinnillisten konsonanttien edellä
13. -ai-
14. -au-
15. -y vokaalin edellä
16. -v vokaalin edellä
17. -r vokaalin edellä
18. -ay vokaalin edellä
19. -av vokaalin edellä
20. -ar-
21. -ir vokaalin tai soinnillisen konsonantin edellä
22. -īr vokaalin tai soinnillisen konsonantin edellä
23. -ur vokaalin tai soinnillisen konsonantin edellä
24. -ūr vokaalin tai soinnillisen konsonantin edellä
25. -er vokaalin tai soinnillisen konsonantin edellä
26. -or vokaalin tai soinnillisen konsonantin edellä
27. -air vokaalin tai soinnillisen konsonantin edellä
28. -aur vokaalin tai soinnillisen konsonantin edellä
29. -ñj-
30. -ñś-
31. -ñch-
32. -ṇḍ(h)-
33. -śc-
34. -ṣṭ-
35. -st(h)-
36. Anusvāra konsonantin edellä
37. -ṃśc-
38. -ṃṣṭ-
39. -mst-

E) Kääntäkää sanskritiksi:

1. Jumalatar oli vihastunut.
2. Śūdrat ovat päässeet taivaaseen.
3. Maanviljelijät ovat käyneet tietä.
4. Buddhan opetuksen kautta ihmiset ovat vapautuneet.
5. Poika tanssi.
6. Amuletti on suojannut opettajan.
7. Brahmana ei ole sanonut epätotuutta.
8. Śūdranaamat ovat palvoneet jumalatarta uhreilla.
9. Buddha on herännyt totuuteen = Buddha on tunnistanut totuuden.
10. Vedien viisaat ovat kuulleet Śrutin.
11. Uhritoimitusten papit ovat puristanut soman.