Oppitunti 6

6.1. Verbala lause

Kaavio I: Verbamuoto

• Esim. yajati = यजति = "Hän (hän, se) palvoo uhraamalla", "Hän (hän, se) uhraa"

Schema II: Subjekt (kartṛ m. = कर्तृ) – Verbform

• z.B. rāmo yajati = रामो यजति = "Rāma kunnioittaa uhraamalla", "Rāma uhraa"

Jos subjektia (kartṛ m. = कर्तृ) mainitaan lauseessa, joka ei ole passiivissa, subjekti on nominatiivissa (nominatiivi, prathamā = प्रथमा). Numeruksessa (luku, vacana n. = वचन) subjekti ja verbimuoto ovat yhtä suuret.

6.2. Verbien muodostamisesta

Äännöllinen verbimuoto, eli persoonapääte, ilmaisee sanskritissa seuraavaa:

1. Merkitys (artha m. अर्थ)
2. Persoona ja Numerus (luku, vacana n. = वचन) (minä, sinä, hän <hän, se>, me kaksi, te kaksi, he kaksi, me, te, he)
3. Käyttäytyminen (genus verbi):
   1. Parasmaipada (n. = परस्मैपद) ("sanaan viittaava toiseen"): Aktiivi. Esim. yajati = यजति = "Hän kunnioittaa uhraamalla" (nimittäin pappi, joka suorittaa uhrin jonkun muun puolesta)
   2. Ātmanepada (n. = आत्मनेपद) ("sanaan viittaava itseensä"): Mediaani. Esim. yajate = यजते = "Hän kunnioittaa uhraamalla omaksi hyödykseen" (nimittäin uhrinantaja, joka uhraa itselleen ja perheelleen)
   3. Passiivi (karman n. = कर्मन्). Esim. ijyate = इज्यते = "Sitä kunnioitetaan uhraamalla"

Monissa tapauksissa sanan Ātmanepada merkityksen vivahteita ei enää erota; myös taiteelliset runoilijat käyttävät usein Ātmanepadaa ilman merkityseroa Parasmaipadaan nähden. Käännöksen yhteydessä on kuitenkin aina tarkistettava huolellisesti, ettei tällaista merkitysvivahtea ole.

Verbit, joita käytetään sekä Parasmaipadassa että Ātmanepadassa (nimenomaisessa Ātmanepada-merkityksessä), ovat Ubhayapada-verbejä (ubhayapada n. = उभयपद = "molemmat sanamuodot").

Jotkut verbit käytetään joko vain Parasmaipadassa tai vain Ātmanepadassa. Näiden verbien kohdalla Ātmanepada tai Parasmaipada ei ole merkitykseltään erityinen. Esim. manyate = मन्यते = "hän (se, se) ajattelee" (ilman erityistä Ātmanepada-merkitystä).

4. Lauseenväylä (Modus):
   1. Indikatiivi: Vakuuttava muoto
   2. Optatiivi: Toivomuoto ja mahdollisuusmuoto
   3. Imperatiivi: Käskyimuoto
5. Aika (Tempus):
   1. Preesens: Nykyhetki
   2. Imperfektiiiiii
   3. Perfekti
   4. Aoristi
   5. Futuuri: Tulevaisuus
   6. Konditionaali

Ajat ovat aikakausien muodostamia: preesensvartalo, aoristivartalo, perfekti vartalo, futuurin vartalo.

6.3. Indikatiivi preesens (laṭ = लट्)

Preesens on nykyajan aikakausi, erityisesti myös keston ilmaisu.

Indikatiivi (vakuutusmuoto) preesens muodostetaan liittämällä preesensvartalon perään ns. primaaripäätteet.

Esimerkkejä:

Juuri (dhātu)	Preesensvartalo	3. Person yksikkö Indikativ Preesens Parasmaipada
viś = विश्	viśa = विश	viśati = विशति = "er (sie, es) tulee sisään"
bhū = भू	bhava = भव	bhavati = भवति = "er (sie, se) syntyy"
nṛt = नृत्	nṛtya = नृत्य	nṛtyati = नृत्यति = "er (se) tanssii"

6.4. Pääloppujen kolmas persoona (prathama m. = प्रथम = "ensimmäinen (!) persoona")

	Singular (yksikkö) ekavacana n. एकवचन	Plural (monikko) bahuvacana n. बहुवचन
Parasmaipada n. परस्मैपद	-ti -ति	-nti -न्ति
Ātmanepada n. आत्मनेपद	-te -ते	-nte -न्ते

Esimerkki yaj = यज् = "palvotaan uhrilla", "uhrata":
Preesensvartapa: yaja = यज
3. sg. P. yajati = यजति
3. pl. P. yajanti = यजन्ति
3. sg. Ā. yajate = यजते
3. pl. Ā. yajante = यजन्ते

6.5. Preesensvartapen muodostaminen

6.5.1. Luokan 6 preesensverbien muodostaminen (tudādi = तुदादि = "tud jne.")

Preesensvartapa = juuri matalassa asteessa (siinä muodossa, jossa se on luokiteltu) + a-

Juuri (dhātu m.) धातु	Preesensvartapa
viś विश्	viśa- विश-
sṛj सृज्	sṛja- सृज-

6.5.2. Luokan 1 preesensverbien muodostaminen (bhvādi / bhūvādi = भ्वादि / भूवादि = "bhū jne.")

Preesensvartapa = juuri korkeassa asteessa (harvoin pidennetyssä asteessa) + a-
Juuri (dhātu m.) धातु	Korkea aste	Korkea aste ennen a-:ta	Preesensvartapa
bhū भू	bho भो	bhav भव्	bhava- भव-
nī नी	ne ने	nay नय्	naya- नय-
smṛ स्मृ	smar स्मर्	smar स्मर्	smara- स्मर-
yaj यज्	yaj यज्	yaj यज्	yaja- यज-
nind निन्द्	nind निन्द्	nind निन्द्	ninda- निन्द-

6.5.2.1. Sanhita e:stä ja o:sta

Vokaalien edellä sanan sisällä e korvataan muodolla ay, ja o muodolla av.

6.5.2.2. Äännevaihtelu (Ablaut)

Matala aste Kadonnonaste	Korkea aste Täysiaste Guṇa m. गुण	Pituusaste Vṛddhi f. वृद्धि
ø	a	ā
i / ī	e	ai
u / ū	o	au
ṛ / ṝ	ar	ār
ḷ	al	āl

6.5.3. Verbit, jotka kuuluvat neljänteen preesensluokkaan (divādi = दिवादि = "div jne.")

Preesensvartio = Sana matalassa asteessa (siinä muodossa, jossa se on esitetty) + ya-

Sana (dhātu m.) धातु	Preesensvartio
nṛt नृत्	nṛtya- नृत्य-
muh मुह्	muhya- मुह्य-
yudh युध्	yudhya- युध्य-
man मन्	manya- मन्य-

6.5.4. Teemavokaali, teema-aineiset preesensluokat

Preesensluokkien taivutusliitteissä esiintyvää a:ta kutsutaan teemavokaaliksi. Preesensluokat, joissa on taivutusliitteessä a, ovat siksi nimeltään "teema-aineiset preesensluokat".

6.6. Puhuttu sanskriti: Lisäkysymyksiä (praśna m. = प्रश्न)

N. N. kiṃ karoti? = N.N. किं करोति = "Mitä N. N. tekee?"
N. N. (monikko) kiṃ kurvanti? = N.N. किं कुर्वन्ति = "Mitä N.N.-t tekevät?"
(karoti, kurvanti ovat verbejä kṛ = कृ 8 U: "tehdä, tehdä")
kiṃ kuśalam? = किं कुशलम् = "Voiko hyvin?, Mitä kuuluu?"
Vastaus: sarvathā kuśalam = सर्वथा कुशलम् = "(Minulla) on hyvin joka suhteessa."

6.7. Sanalista

Sanskritissa verbit esitetään juurimuodossa. Juuren jälkeen oleva numero tarkoittaa taivutusluokkaa.

• P: Juuri on vain Parasmaipada-muodossa
• Ā: Juuri on vain Ātmanepada-muodossa
• U: Ubhayapada ("kumpikin muoto"): Juuri esiintyy sekä Parasmaipada- että Ātmanepadamuodossa.
• (): Sulkujen sisällä on 3. persoonan yksikön preesensin indikatiivi (laṭ).

Opiskele seuraavat sanat:

• yaj 1 U (yajati) यज् यजति : palvota uhraamalla, uhrata
• bhū 1 P (bhavati) भू भवति : tulla, syntyä, olla
• smṛ 1 P (smarati) स्मृ स्मरति : esittää uudelleen, muistaa
• nṛt 4 P (nṛtyati) नृत् नृत्यति : tanssia
• nī 1 U (nayati) नी नयति : johtaa
• man 4 Ā (manyate) मन् मन्यते : ajatella
• muh 4 P (muhyati) मुह् मुह्यति : olla hämmentynyt
• yudh 4 Ā (yudhyate) युध् युध्यते : taistella
• viś 6 P (viśati) विश् विशति : astua sisään
• sṛj 6 P (sṛjati) सृज् सृजति : päästää irti, laskea ulos, emitoida

6.8. Harjoitus

A) Muodosta sulkujen annettuja juuria käyttäen verbilauseet:

1. brāhmaṇas ... (yaj, nṛt, viś, man, yudh, nī, muh)
   ब्राह्मणस् ... यज्, नृत्, विश्, मन्, युध्, नी, मुह्
2. devas ... (nṛt, yudh, smṛ, sṛj)
   देवस् ... नृत्, युध्, स्मृ, सृज्
3. kavis ... (man, smṛ, viś)
   कविस् ... मन्, स्मृ, विश्
4. dhenus ... (viś, bhū)
   धेनुस् ... विश्, भू

B) Muodosta harjoituksessa A muodostetut lauseet monikkoon.

C) Käännä sanskritiksi:

1. Hän palvottaa uhrilahjalla. (Uhripappi uhriemännelle)
2. Śiva tanssii.
3. Rāma johtaa.
4. Śūdrat ovat hämmentyneitä.
5. Kṣatriyanaiset astuvat sisään.
6. HERRA antaa virrata.
7. Kṣatriya palvottaa uhrilahjalla. (uhrinemännenä)
8. Śūdranaiset tanssivat.
9. Kṣatriyat taistelevat.
10. Pyhät miehet johtavat.
11. He muistavat.
12. Kuka (naispuolinen) tanssii?
13. (Mainittu) brahmanitanssii.

Śivo nṛtyati = शिवो नृत्यति
Śiva Naṭarāja (नटराज), Kadavul Hindu Temple, Kauai, Hawaii
(Kuvälähde: Wikipedia, CC-BY-SA 2.5)

6.9. Toistoharjoitus

A) Harjoitus: Muodosta kysymyksiä, joihin lauseet, jotka muodostat seuraavien harjoitusten jälkeen, ovat vastauksia:

1. devas ... (īśvara, nṛt, sṛj, agni, indra)
   देवस् ... ईश्वर, नृत्, सृज्, अग्नि, इन्द्र
2. (dvija, sādhu, kavi) ... brāhmaṇaḥ
   द्विज, साधु, कवि ... ब्राह्मणः
3. (śruti) ... vedaḥ
   श्रुति ... वेदः
4. (veda) ... śrutiḥ
   वेद ... श्रुतिः
5. (brāhmaṇa, guru) ... yajanti
   ब्राह्मण, गुरु ... यजन्ति
6. (devī) ... indrāṇī
   देवी ... इन्द्राणी
7. (śūdra, śūdrā, devī) ... nṛtyanti
   शूद्र, शूद्रा, देवी ... नृत्यन्ति
8. (kṣatriya) ... yudhyante
   क्षत्रिय ... युध्यन्ते
9. (brāhmaṇa, brāhmaṇī) ... viśanti
   ब्राह्मण, ब्राह्मणी ... विशन्ति
10. (guru) ... candrakīrtiḥ

गुरु ... चन्द्रकीर्तिः

11. (sādhu) ... rāmaḥ

साधु ... रामः

B) Muunna monikkoon:

1. brāhmaṇo yajati. = ब्राह्मणो यजति
2. kaiṣā. = कैषा
3. kṣatriyo yajate. = क्षत्रियो यजते
4. sādhvī smarati. = साध्वी स्मरति
5. vaiśyā muhyati. = वैश्या मुह्यति
6. sṛjati. = सृजति
7. devī manyate. = देवी मन्यते
8. gururviśati. = गुरुर्विशति
9. ko 'yam. = को ऽयम्
10. iyaṃ devī nṛtyati. = इयं देवी नृत्यति
11. eṣa devo yudhyate. = एष देवो युध्यते
12. sa sṛjati. = स सृजति
13. paśurdhenuḥ. = पशुर्धेनुः
14. keyam. = केयम्

C) Muodosta Ātmanepada seuraavista:

1. rāmo yajati. = रामो यजति
2. kṣatriyā nayanti. = क्षत्रिया नयन्ति

D) Muodosta feminiini seuraavista:

1. śūdro nayati. = शूद्रो नयति
2. sādhurviśati. = साधुर्विशति
3. brāhmaṇaḥ smarati. = ब्राह्मणः स्मरati
4. kṣatriyo yudhyate. = क्षत्रियो युध्यते
5. devo guruḥ. = देवो गुरुः

E) Käännä:

1. devatānnapūrṇā. = देवतान्नपूर्णा
2. śūdretarā. = शूद्रेतरा
3. vaiśyastulādhāraḥ. = वैश्यस्तुलाधारः
4. kavirmāghaḥ. = कविर्माघः
5. devyumā. = देव्युमा
6. śrutirvedaḥ. = श्रुतिर्वेदः
7. dhenurviśati. = धेनुर्विशति
8. guruścaitanyaḥ. = गुरुश्चैतन्यः
9. devīndrāṇī. = देवीन्द्राणी
10. sādhurguruḥ. = साधुर्गुरुः
11. gururyajate. = गुरुर्यजते

F) Käännä sanskritiksi:

1. Rāma uhraa (uhriherrana).
2. Durgā on jumalatar.
3. Mīnākṣī on jumalatar.

Mīnākṣī (मीनाक्षी), Mīnākṣī-Tempel, Madurai, Tamil Nadu
(Kuvalähde: Wikipedia, Public domain)

4. He ovat hämmentyneitä.
5. Rāma on pyhä mies.
6. Kuka on HERRA?
7. Indra on HERRA.
8. Kotieläimet astuvat sisään.
9. Viṣṇu saa aikaan = Viṣṇu luo.
10. Kahdesti syntyneet ovat hyviä.
11. Kolminkertainen (tieto) on Sāmaveda, Ṛgveda ja Yajurveda. (2 mahdollisuutta)
12. Tämä jumalatar on hyvä.
13. Viisi "piinaa" ovat: ajñāna (tuntemattomuus), ahaṃkāra (minä-usko), rāga (intohimo/rakkaus), dveṣa (viha) ja abhiniveśa (kiinnittyminen kehoon). (2 vaihtoehtoa)
14. "Brahman oleskelutilat" ovat: maitrī (ystävällinen hyväntahtoisuus), karuṇā (myötätunto), muditā (myönteinen ilonpito) ja upekṣā (tasapainoisuus). (2 vaihtoehtoa)
15. Nämä brahmaanit uhrataan toisten puolesta.
16. Brahmaaneja, Kṣatriyoja ja Vaiśyoja kutsutaan kahdesti syntyneiksi. (2 mahdollisuutta)
17. Tieteet (hallitsijalle) ovat: filosofia, kolmijakoinen (Veda-tieto), talous ja politiikka. (2 vaihtoehtoa)
18. Voitteko hyvin?
19. (Minulla) menee hyvin joka suhteessa.