Oppitunti 15

15.1. सुभाषितम्

गुरुशुश्रूषया विद्या
पुष्कलेन धनेन वा ।
अथवा विद्यया विद्या
चतुर्थी नैव विद्यते ॥

15.2. Determinatiiviyhdyssanat = Tatpuruṣa m. = तत्पुरुष

Nomien (substantiivien ja adjektiivien) nimeämien asioiden välinen suhde voidaan genetiivirakenteen ohella ilmaista myös Tatpuruṣalla (तत्पुरुष). Samoin adjektiivien attributiivinen tai substantiivien apposiittinen järjestys voidaan ilmaista tietynlaisella Tatpuruṣalla, nimittäin ns. Karmadhārayalla (m.) = कर्मधारय.

तत्पुरुषः = तस्य पुरुषः "hänen palvelijansa", ts. tällaisen yhdyssanan nimenä käytetään esimerkkiä tällaisesta yhdyssanasta.

Determinatiivisissa yhdyssanoissa (Tatpuruṣa) substantiivi tai adjektiivi tarkentuu toisen substantiivin tai adverbin avulla. Tarkennettu sana muodostaa yleensä yhdyssanan jälkiosan.

Et etulinneen (määrittävä jäsen) ja takalinneen (määritettyjä osia) välinen suhde voi olla:

• attributiivinen tai apposiitio: kun kaksiosainen yhdistelmä puretaan, etulinneen muodostaa takalinneen kanssa tarkemman määritelmän samassa sijamuodossa (eli lauseyhteyden ulkopuolella nominatiivi (प्रथमा), lauseessa syntaktisesti vaaditussa sijamuodossa)
• kasuaalinen: etulinneen esiintyy kaksiosaisen yhdistelmän purkamisessa eri sijamuodossa kuin takalinneen (eli ei nominatiivi - प्रथमा)
• adverbiaalinen: etulinneen on taivuttamaton sana

Kaksiosaisen yhdistelmän molempien jäsenten sijamuotosuhde on riippumatta siitä, missä sijamuodossa kaksiosainen yhdistelmä esiintyy: kaksiosainen yhdistelmä on nimittäin yksi taivuttava sana:

Molempien kompositumin jäsenkasusten välillä oleva kausaalinen suhde on riippumaton siitä, missä käännöskäytössä kompositumi esiintyy: kompositumi on nimittäin yksi taivutettava sana:

esim.

Nom. sg. तत्पुरुषः = तस्य पुरुषः
Akk. sg. तत्पुरुषम् = तस्य पुरुषम्
Instr. sg. तत्पुरुषेण = तस्य पुरुषेण
Gen. sg. तत्पुरुषस्य = तस्य पुरुषस्य
Nom. pl. तत्पुरुषाः = तस्य पुरुषाः
jne.

Tatpuruṣa-kompositumin sukunimi on - harvoista poikkeuksista huolimatta - sen jälkijäsenen sukunimi.

15.3. Determinatiivikompositit, joissa on attributiivinen / apposiittinen etujäsen = Karmadhāraya m. = कर्मधारय

Kun Karmadhāraya puretaan, molemmat kompositumin jäsenet ovat samassa käännöskäytössä.

esim.

गुणवत्पुत्रः = गुणवान्पुत्रः = "hyvien ominaisuuksien omaava poika"
Akk. sg. गुणवत्पुत्रम्
Nom pl. गुणवत्पुत्राः पुण्यवत्क्षत्रिया = पुण्यवती क्षत्रिया = "ansioikas kṣatriyanainen"

साधुजनाः = साधवो जनाः = "hyvät ihmiset"

इष्टदेवता = इष्टा देवता = "haluttu jumaluus = jumaluus, johon ihminen tuntee erityistä kunnioituksen ja turvapaikan suhdetta"

Kuv.: लक्ष्मी
(Kuv lähde: Details)

Karmadhārayan jäsenjärjestykseen liittyvä erityissääntö on seuraava:

• jos Karmadhāraya ilmaisee VERTAILUN, niin vertailukohteena oleva asia on kompositumin jälkijäsenenä:

नरसिंहः = सिंह इव नरः = "mies kuin leijona"
पुरुषव्याघ्रः = व्याघ्र इव पुरुषः = "mies kuin tiikeri"

नरसिंहः voidaan myös purkaa: नर एव सिंहः = "Leijona, joka (todellisuudessa) on mies."

Tällaiset apposiittiset karmadhārayat puretaan kotimaisten kommentaarien mukaan yllä olevan esimerkin kaltaisesti एव avulla.

Kuva: नरसिंहः
(Kuv lähde: Tiedot)

15.4. Determinatiiviyhdyssanat, joissa etuliike on jälkiliikkeen kanssa ei-attribuuttisessa/apposiittisessa kasaalissuhteessa = Tatpuruṣa tarkemmin määriteltynä

Tatpuruṣayhdistelmät ovat mahdollisia substantiiviyhdistelmissä (substantiivit ja adjektiivit), joissa etuliike voi olla missä tahansa sijamuodassa syntaktisten sääntöjen mukaisesti. Odotusten mukaan etuliike edustaa yleisimmin genetiiviä (षष्ठी), koska se on sijamuoto, jolla ilmaistaan substantiivien välistä suhdetta.

esim.

क्षत्रियपुत्रः = क्षत्रियस्य पुत्रः = "kṣatriyan poika", "nuori kṣatriya", "kṣatriyaryhmän jäsen"
Akk. sg. क्षत्रियपुत्रम्
Gen. sg. क्षत्रियपुत्रस्य
jne.

गुरुभावः = गुरोर्भावः = "opettajan luonne"

धनलोभः = धनस्य लोभः = "halu varallisuudesta, ahneus"

लोकगतिः = लोकस्य गतिः = "maailman kulkeminen, ihmisten käyttäytyminen"

Lähes jokainen genetiivisuhde voidaan korvata tatpuruṣa-kompositiivilla. Muutokset katso esim. teoksesta Kale, A higher Sanskrit grammar § 211; siellä on myös vastaavat kohdat Pāṇinin tekstissä.

Tatpuruṣa-kompositiivin ensimmäinen jäsen voi kuitenkin periaatteessa edustaa mitä tahansa sijamuotoa. Kaikkia syntaktisesti mahdollisia sijasuhdetta ei kuitenkaan voida korvata tatpuruṣalla. Vastaavat säännöt löytyvät epäselvissä tapauksissa teoksesta Kale, A higher Sanskrit grammar § 203 - 217 tai Pāṇini 2,1,22 - 2,2,22.

Etulinja voi yksikössä, kaksikossa tai monikossa olla kompositiumin purkamisen yhteydessä. Se, kumpi vaihtoehto on kyseessä, täytyy päätellä merkityksen ja kontekstin perusteella.

Esimerkkejä:

Etulinja edittää akkusatiivia (द्वितीया): esim. tietyissä verbien liikkeestä ilmaisevien verbbartikkien (Pāṇini 2,1,24) kanssa:

ग्रामगतः = ग्रामं गतः = "joka on mennyt kylään"
नरकपतिता = नरकं पतिता = "joka on pudonnut helvettiin"

Ensimmainen jäsen edustaa abstraktia instrumentaalia (तृतीया): esim. usein agenssi (कर्तृ) nominalisointien kohdalla kṛt-liitteillä (esim. PPP):

देवकृतम् = देवेन / देवैः कृतम् = "jumalan / jumalien luoma"
Voisi myös ratkaista: देवस्य / देवानां कृतम् = "teko / toiminta jumalan / jumalien; jumalallinen teko, jumalten teko"

बुद्धरक्षिता = बुद्धेन रक्षिता = "joka oli buddhan suojelema" (oma nimi)

15.5. Kompositojen purkaminen (paitsi Dvandvas)

Vaikka sanskritissa voidaan muodostaa mielivaltaisen pituisia samasjoja ja niitä käytetäänkin erittäin usein (kymmenestä kolmekymmeneen osaan muodostetut samasjat eivät ole harvinaisia!), kaikki samasiat — dvandvat lukuun ottamatta — ovat eteneviä hierarkioita, jotka voidaan aina jakaa kahteen osaan:

Kuva: समासविच्छेदः
(Kuv lähde: Tiedot)

jne., kunnes päädytään yksittäisiin sanajänteisiin.

esim.

गुणवत्पुत्रकृतपुण्यम्

taso (pääkatkos): गुणवत्पुत्रकृतं ॥१॥ पुण्यम्

taso (1. apukatkos): गुणवत्पुत्रेण ॥२॥ कृतं ॥१॥ पुण्यम्

taso (2. apukatkos): गुणवता॥३॥ पुत्रेण ॥२॥ कृतं ॥१॥ पुण्यम्

= "ansioikas teko (ansio), jonka minun hyveikäs poikani on tehnyt"

Tässä voi sekoittaa erilaisia sandhi-tyyppejä, esim. etuosan: Bahuvrīhi (बहुव्रीहि) - loppuosan: Tatpuruṣa jne.

esim.

ब्राह्मणक्षत्रियवैश्यधर्मः

taso: ब्राह्मणक्षत्रियवैश्यानां धर्मः (edellinen osa: Itaretaradvandva)

taso: ब्राह्मणानां क्षत्रियाणां वैश्यानां च धर्मः

"brahmanien, kṣatriyoiden ja vaiśyoiden dharma"

Komposiitille on erittäin usein olemassa useita eri ratkaisuvaihtoehtoja. Oikein tai ainakin parhaiten se voidaan valita vain tekstin kontekstista ja sisällöstä. Joskus tällaista päätöstä ei ole mahdollinen tehdä. Usein kaksi ratkaisuvaihtoehtoa on todennäköisesti kirjoittajan tarkoitus. Tällöin käännöksessä on palautettava molemmat ratkaisuvaihtoehdot (yhdistettynä "ja", "tai" tai "eli").

esim.

पुण्यवत्पुत्रकृतम्

taso: joko - tai

1. पुण्यवत्पुत्रेण कृतम्
2. पुण्यवत्पुत्रस्य कृतम्
3. पुण्यवत् पुत्रकृतम्

2. taso: vastaavasti

1. पुण्यवता पुत्रेण कृतम् = "minun ansioikkkaan poikani tekemä"
2. पुण्यवतः पुत्रस्य कृतम् = "minun ansioikkkaan poikani teko"
3. 1. पुण्यवत् पुत्रेण कृतम् = "ansioikas, minun poikani tekemä"
   2. पुण्यवत् पुत्रस्य कृतम् = "minun poikani ansioikas teko"

15.6. Johdannaisten muoto kompaundeissa (समास m.)

Kaikissa kompaundityypeissä johdannaisten muoto on yleensä muuttumaton sanajäännös. Kaksivartaloiset substantiivit ovat heikossa vartalossa. Naispuoliset adjektiivit, jotka määrittävät seuraavaa kompaundijäsentä, ovat yleensä maskuliinisessa vartalossa:

esim.

पुण्यवत्क्षत्रिया = पुण्यवती क्षत्रिया = "kṣatriya-nainen, jolla on ansioita"
गुणवत्पुत्रः = गुणवान् पुत्रः = "poika, jolla on hyviä ominaisuuksia"

15.7. तत्पुरुष:n jaottelu

1. प्रथमातत्पुरुषः: etujäsen on विग्रहवाक्य:ssa nominatiivissa (प्रथमा)
2. द्वितीयातत्पुरुषः: etujäsen on विग्रहवाक्य:ssa akkusatiivissa (द्वितीया)
3. तृतीयातत्पुरुषः: etujäsen on विग्रहवाक्य:ssa instrumentaalissa (तृतीया)
4. चतुर्थीतत्पुरुषः: etujäsen on विग्रहवाक्य:ssa datiivissa (चतुर्थी)
5. पञ्चमीतत्पुरुषः: etujäsen on विग्रहवाक्य:ssa ablatiivissa (पज्चमी)
6. षष्ठीतत्पुरुषः: etujäsen on विग्रहवाक्य:ssa genetiivissä (षष्ठी)
7. सप्तमीतत्पुरुषः: etujäsen on विग्रहवाक्य:ssa lokatiivissa (सप्तमी)

• कर्मधारयः : appositionellinen Tatpuruṣa, muun muassa:
  • उपमानपूर्वपदकर्मधारयः : विग्रहवाक्य sanan इव kanssa ensimmäisen jäsenen jälkeen
  • उपमानोत्तरपदकर्मधारयः : विग्रहवाक्य sanan इव kanssa toisen jäsenen jälkeen
  • रूपकसमासः : विग्रहवाक्य sanan एव kanssa
  • द्विगुसमासः : lukusana etujäsenenä
• नञ्तत्पुरुषः (निषेधतत्पुरुषः) : kieltosanan a-, an- kanssa etujäsenenä
• गतिसमासः : preposition kanssa etujäsenenä
• प्रथमातत्पुरुषः jne. (katso yllä)

15.7.1. कर्मधारय luokittelu

1. विशेषणपूर्वपदकर्मधारयः : etujäsen on adjektiivi (विशेषण)
2. विशेषणोभयपदकर्मधारयः : molemmat jäsenet ovat adjektiiveja; tähän ryhmään kuuluvat myös ajankulun ilmaisevat adjektiivit: "ensiksi peseytynyt, sitten voideltu"
3. उपमानपूर्वपदकर्मधारयः (=  उपमासमासः): etujäsenenä vertailu, jälkijäsenenä verrattava ominaisuus: esim. "kaunis kuin lotuskukka"
4. उपमानोत्तरपदकर्मधारयः (=  उपमितसमासः): vertailu jälkijäsenenä
5. रूपकसमासः : विग्रहवाक्य sanan एव kanssa etujäsenen jälkeen (metafora)
6. संभावनपूर्वपदकर्मधारयः : molemmat jäsenet viittaavat samaan henkilöön tai asiaan, esim. कालिदासकविः = कालिदास इति कविः = "runoilija Kālidāsa"
7. कर्मधारयः sanan कु / कद् kanssa etujäsenenä: "huono..."
8. कर्मधारयः sanan किम् kanssa etujäsenenä: moite
9. PPP + kieltävä PPP: "osittain", esim. कृताकृतम् = "osittain tehty"
10. द्विगुसमासः : lukusana etujäsenenä

15.8. Sanalista

पुष्कल 3: upea, loistava, runsas

वा : tai (perään sijoitettuna)

अथवा : tai (edessä)

चतुर्थ 3 (f.: चतुर्थी): neljäs

विद् "löytää" 6 U विन्दति ; Pass. विद्यते ; PPP विन्न / वित्त

विद् "tietää" 2 P वेत्ति ; Pass. विद्यते ; PPP विदित

पत् "lentää, pudota" 1 P पतति ; Pass. पत्यते ; PPP पतित

अर्ध 3: puolikas, m.n. puoli

पूजा f.: kunnioitus, arvokas vastaanotto, uskonnollinen palvonta (Pūjā)

Kuv.: पूजा
(Kuvan lähde: Tiedot)

कुल n.: lauma, joukko, suku, syntyperä, perhe

इन्द्र m.: ruhtinas, ensimmäinen, paras ; jumalakuningas Indra

Kuv.: इन्द्रः
(Kuvan lähde: Tiedot)

दास m.: orja, talonpoika, palvelija

दासी f.: orja, talonpoika, palvelija

काल m.: aika, (oikea) hetki ; kohtalo, kuolema ; kuolemanjumala Kāla

काल 3: musta, sinertumaa, tumma

पुरुष m.: ihminen, mies, orja

-जन toisena osana Tatpuruṣa-yhdyssanoissa usein monikon ilmaus

स्तु 2 स्तौति ; Pass. स्तूयते ; PPP स्तुत : ylistää, kiittää

siitä:

स्तुति f.: ylistys, kiitosvirsi

स्तोत्र n.: (ylistämisen väline =) kiitosvirsi, hymni

सिंह m.: leijona (Panthera leo persica)

Kuv.: सिंहः
(Kuvan lähde: Tiedot)

व्याघ्र m.: tiikeri (Panthera tigris tigris) (sanm. = haukottelija)

Kuv.: व्याघ्रः
(Kuvan lähde: Tiedot)

इव (jälkiliite): ikään kuin, kuten (vertauksissa: व्याघ्र इव पुरुषः = "mies kuin tiikeri", "tiikerimainen mies"

एव (jälkiliite): korostaa edeltävää, vastaa usein saksankielistä painotusta, eräänlainen emotionaalinen merkki \<!\>, esim. सत्यमेव जयति "vain totuus voittaa", "juuri totuus voittaa", "totuus voittaa"

अरि m.: vihollinen (Thiemen mukaan, Der Fremdling im Ṛgveda: alun perin = vieras)

आर्य 3: aarilainen, jalosukuinen; m. aarialainen (sanskritinkielisten vanhojen intialaisten itse nimitys, kirjaimellisesti: vieraanvarainen (Thieme)); jalosukuinen, arvostettu mies

sanalle जन्

जाति f.: synty, laji, kasti (kasta-sanan जाति merkityksessä katso Basham, Wonder, s. 148ff.)

मृ 4 Ā म्रियते ; Pass. म्रियते ; PPP मृत : kuolla (intialaisten grammatikkojen mukaan: 6 Ā)

tästä:

मरण n.: kuolema, kuolo

मृति f.: kuolema, kuolo

मृत्यु m.: kuolema ; personifioitu: kuoleman jumala

15.9. Harjoitus 1

Ratkaise seuraavat samasat tatpuruṣana Sanskritiksi ja anna saksankielinen käännös. Anna kaikki mahdolliset ratkaisut ja käännökset, jotka näet järkeviksi. Ilmoita myös, mihin sijamuotoon ja lukemaan kokonaiskompositumilla viitataan.

१. देवेन्द्रस्य

२. दुःखदग्धा

३. मोक्षधर्मः

४. अन्नजातानि

५. गृहकरणम्

६. शूद्रकृतेन

७. ईश्वरपूजा

८. देवेश्वरः

९. क्षत्रिययज्ञम्

१०. वैश्यभावेन

११. देवगुरोः

१२. धनलोभः

१३. गृहदासी

१४. दुःखमोहः

१५. ग्रामेश्वरम्

१६. नगरजनाः

१७. यज्ञकालस्य

१८. देवगृहाणि

१९. देवपुत्राणाम्

२०. पश्विष्टिः

२१. स्मृत्युक्तम्

२२. गुरुगृहम्

२३. सोमयज्ञेन

२४. स्वर्गगताः

२५. सुखप्रश्नम्

२६. पशुधर्मः

२७. स्वर्गलोकः

२८. ऋषियज्ञैः

२९. तत्कालम्

३०. सत्यवदनम्

15.10. Harjoitus 2

Ratkaise seuraava Tatpuruṣa samoin kuin harjoituksessa 1:

१. देवतागृहम्

२. देवीस्तोत्रम्

३. ब्राह्मणगृहम्

४. वैश्यापुत्राः

५. शूद्रधर्मः

६. अग्निगृहम्

७. साधुगता

८. सत्यवचनेन

९. धर्मयज्ञानाम्

१०. सत्यधर्मः

११. अनृतवदनस्य

१२. देवीदासः

१३. द्विजदासान्

१४. अग्निदग्धम्

१५. साधुवादः

१६. बालमृगः

१७. धनसर्गः

१८. अन्नद्वेषम्

१९. देवदेवम्

२०. देवप्रश्नेन

२१. गृहजनानाम्

२२. गुरुपूजायाः

२३. गुरुगतैः

२४. स्वर्गमार्गेण

२५. नरकदेवतया

२६. गृहेश्वरः

२७. ग्रामधर्मः

२८. देवीपूजाम्

२९. देवदर्शनम्

३०. देवपादान्

३१. धनजाता

३२. बालभावेन

३३. लोकगुरोः

३४. देवपुत्रः

३५. देवमार्गम्

३६. स्वर्गसुखम्

३७. सोमसुतिः

३८. देवपूजायाः

३९. लोकधर्मेण

४०. देवजनाः

४१. पापलोकः

४२. पुण्यफलानि

४३. सत्यवादः

४४. ऋषिपुत्रः

४५. पुत्रपुत्राः

४६. धर्मवादः

४७. देवलोकम्

४८. यज्ञेश्वरः

४९. ग्रामदेवता

५०. दुःखलोकः

५१. देवशत्रुणा

५२. क्षत्रियधर्मः

५३. द्विजेन्द्रः

५४. अग्निकृतम्

५५. साधूक्तानि

५६. ब्राह्मणभावेन

५७. देवधर्मः

५८. गृहदेवता

५९. कारुकुशीलवकृतम्

६०. द्विजातिशुश्रूषया

Kuva: ग्रामदेवता
(Kuv lähde: Tiedot)

15.11. Harjoitus 3

A) Käännä oppitunnin alussa oleva sananlasku

B) Ratkaise seuraavat tatpuruṣa-yhdyssanat:

१. बलकृतः

२. बालधनस्य

३. नरककाकम्

४. लोकगुरोः

५. जलेश्वरेण

६. जनपानम्

७. वाक्यसारथीन्

८. गुणवचनानि

९. मृगेश्वरैः

१०. बुद्धिकृतायाः

११. धर्मयज्ञेन

१२. यज्ञाङ्गानि

१३. गृहजनेन

१४. ग्रामलेखकाः

१५. नागदेवः

१६. पुण्यजिताभिः

१७. पापलोकम्

१८. सत्यवदनस्य

१९. दानधर्मेण

२०. सुखप्रश्नः

२१. दुःखमोहस्य

२२. सोमपात्राणि

२३. स्वर्गमार्गः

२४. कामधेन्वा

२५. वर्णधर्मः

२६. श्रुत्युदितम्

Kuva: नागदेवाः
(Kuv lähde: Tiedot)