Oppitunti 8

8.1. Nomien muodostuksesta

Perinteisessä intialaisessa grammatikassa eritellään substantiivijänteitä muodostavien päätteiden välillä:

• kṛt-päätteet (कृत्) (primääripäätteet): muodostavat verbijuurista (dhātu m. = धातु) ja verbijänteistä substantiivijänteitä, absoliuttiveja ja infinitiivejä.
• taddhita-päätteet (तद्धित) (sekundääripäätteet): liittyvät substantiivijänteisiin ja indeklinablioihin, muodostaen uusia substantiivijänteitä tai indeklinablioita.

Kaava:
Juuri + kṛt-päätte » substantiivijänne jne. + taddhita-päätte » uusi substantiivijänne jne.

Substantiivijänne + kasuspääte » syntaktisesti toimiva substantiivi

8.2. Nominaalijänteiden luokittelu

• kṛt (kṛdanta) = कृत् (कृदन्त)

  • kārakakṛt (कारककृत्) » agentinominat (merkitsevät henkilöä, joka tekee juurin ilmaiseman toiminnan)
  • kṛtikṛt (कृतिकृत्) » actionisnominat (merkitsevät juurin ilmaisemaa toimintaa) tai abstraktit käsitteet

• taddhita

  • viśeṣyataddhita (विशेष्यतद्धित) » adjektiivit
  • bhāvārthakataddhita (tanmātrataddhita) (भावार्थकतद्धित / तन्मात्रतद्धित) » abstraktit käsitteet
  • tadvattaddhita (तद्वत्तद्धित) » omistusta osoittavat (esim. -mant -मन्त्, -vant -वन्त्)
  • tolanataddhita (atiśāyanataddhita) (तोलनतद्धित / अतिशायनतद्धित) » vertailu (komparatiivi, superlatiivi), vertaaminen
  • pūraṇataddhita (पूरणतद्धित) » ordinaaliluvut (ensimmäinen jne.)
  • vibhaktitaddhita (विभक्तितद्धित) » sijapäätteiden sijaan (esim. -tas -तस्, -tra -त्र)
  • abhūtatadbhāva (cvitaddhita) (अभूततद्भाव / च्वितद्धित) » (cvi-muodostus च्वि, -sāt -सात्)

Luokittelu ablautin mukaan:

• guṇya (गुण्य): korkean asteen muodostus
• na guṇya (न गुण्य): matalan asteen muodostus
• vṛddhyarha (वृद्ध्यर्ह): pidennetyn asteen muodostus

8.3. Tärkeviä nominipäätteitä

8.3.1. -a m. (kṛt)

Kṛt-pääte -a muodostaa maskuliiniset (harvemmin neutraalit) substantiivit, jotka merkitsevät juuren ilmaisemaa toimintaa tai tilaa; joskus myös adjektiiveja tai substantiiveja, jotka ilmaisevat verbin juuren ilmaiseman toiminnan agentin (kartṛ). Lyhyestä paritonvokaalista (= vokaali ennen konsonanttia, johon juuri päättyy) tai loppuvokaalista käytetään yleensä korkeaa astetta (guṇa) tai pidennysastetta (vṛddhi).

Esimerkit:

Juuri धातु	+ -a (kṛt)	Merkitys
ji 1 P आप् "siegen"	jaya m. जय	"voittaminen, voitto"
muh 4 P मुह् "verwirrt sein"	moha m. मोह	"hämmennys, harha, erehdys"
krudh 4 P क्रुध् "zürnen"	krodha m. क्रोध	"viha"
kup 4 P कुप् "zürnen"	kopa m. कोप	"viha"
lubh 4 P लुभ् "begehren"	lobha m. लोभ	"haluttomuus"
labh 1 Ā लभ् "bekommen"	lābha m. लाभ	"saaminen, voitto"
sṛj 6 P सृज् "loslassen, emanieren lassen"	sarga m. सर्ग	"vapauttaminen, emanointi, luominen" (sanayhdistelmä j » g ks. myöhemmin)
śru 5 P श्रु "hören"	śrava m. श्रव	"kuuleminen"
bhū 1 P भू "werden, sein"	bhāva m. भाव	"oleminen, (jonkin) olemassaolo, luonne, karakteri"
yudh 4 Ā युध् "kämpfen"	yodha m. योध	"taistelija, soturi, sotilas"

8.3.2. -ana n. (kṛt)

Kṛt-jälkiliite -ana muodostaa yleensä keskisukuisia substantiiveja, jotka tarkoittavat toimintaa, tilaa tai välinettä ja jota kautta juuren tai verbijäskeen ilmaisema toiminta toteutuu. Lyhyelle penultimalle tai juuren päätteeksi päättyvälle vokaalille sijoitetaan yleensä korkeatasoinen (guṇa) vaihtoehto.

Esimerkit:

Juuri धातु	+ -ana (kṛt)	Merkitys
gam 1 P गम् "gehen"	gamana n. गमन	"kävely"
nī 1 U नी "führen"	nayana n. नयन	"(viedyn väline, eli) silmä"
śru 5 P श्रु "hören"	śravaṇa n. श्रवण	"(kuulolaitteen =) korva"
kṛ 8 U कृ "tun"	kāraṇa n. कारण	"(jolla jotain tehdään, eli) syy, peruste"
bhū 1 P भू "werden"	bhavana n. भवन	"syntyminen, kehittyminen"
dṛś 4 P दृश् "sehen"	darśana n. दर्शन	"näkeminen, näkökulma, filosofinen järjestelmä, ilmiö, erityisesti: Darśan"

Kuva: Maa Batakali Darshan, Puri, Orissa
(Kuv lähde: Tiedot)

"Darshan" tai "Darshana" on hindulaisuuden käsite pyhän ja jumalallisen näkemisestä ja visiosta. Sanalla Darshana tarkoitetaan esimerkiksi virallista tapaamista oppilaan ja mestarin välillä, jossa oppilas on saanut kutsun mestarilta. Se voi tarkoittaa myös uppoamista jumalankuvan katsellessa. Viimeksi mainittu merkitys on nykysanskritin yleisin. Mata Amritanamaayn yhteydessä Darshan tarkoittaa Gurun halausta.

Vanhurskaat hindut menevät temppeliin saadakseen Jumalan näyn symbolin tai patsaan kautta, johon jumaluuden henkinen läsnäolo uskotaan. Tässä mielessä myös jumalallisen siunaus. Darshan voidaan kuitenkin vastaanottaa myös näkyssä jumaluudesta rukouksen tai meditaation aikana. Myös elävä henkilö, jota pidetään jumaluuden inkarnaationa, kuten avatara, voi antaa Darshanin.
(Lähde: Wikipedia)

8.3.3. -tra n. (kṛt)

kṛt-liite -tra muodostaa (useimmiten) neutraaleja substantiiveja, jotka tarkoittavat välinettä tai työkalua, jonka kautta juuren ilmaisema toiminta toteutuu. Lyhyt parasyllable ja vokaalin loppu korvataan guṇa-asteella.

Esimerkit:

Juuri धातु	+ -tra (kṛt)	Merkitys
nī 1 U नी "führen"	netra n. नेत्र	"(Johtamisen väline =) silmä"
śru 5 P श्रु "hören"	śrotra श्रोत्र	"(Kuulolaitteen=) korva"
man 4 Ā मन् "denken"	mantra m. (!) मन्त्र	"(Ajatteluväline:) säe, 'maaginen' formula (mantra)"
tan 8 U तन् "aufspannen"	tantra n. तन्त्र	"kude"

Alkuperäinen mantra Oṃ (ॐ) eri intialaisissa teksteissä

In Devanāgarī	In Bengali Schrift
Kannaresin kirjoituksessa	Tamil-kirjoituksessa
In Malayalam-Schrift	Jaina-Oṃ

(Kuvien lähteet: Yksityiskohdat)

8.3.4. -ti f. (kṛt)

Käytettäessä kṛt-jälkiliitettä -ti muodostetaan naispuolisia substantiiveja, jotka yleensä ilmaisevat juuren tarkoittamaa toimintaa tai tilaa. Juuren muoto on syväsävyinen.

Esimerkit:

Juuri धातु	+ -ti (kṛt)	Merkitys
śru 5 P श्रु "hören"	śruti f. श्रुति	"kuuntelu, Veda"
smṛ 1 P स्मृ "vergegenwärtigen"	smṛti f. स्मृति	"muistuttaminen, muisti, perinne, huomio"
nī 1 U नी "führen"	nīti f. नीति	"johtaminen, johto, käytös"
sṛj 6 P सृज् "emanieren lassen"	sṛṣṭi f. सृष्टि	"emanointi, luominen"
dṛś 4 P दृश् "sehen"	dṛṣṭi f. दृष्टि	"katse, näkökenttä, katsantokanta"
gam 1 P गम् "gehen"	gati f. गति	"käynti, reitti, käynnin tavoite" (muodosta *gm » ga + -ti)
man 4 Ā मन् "denken"	mati f. मति	"ajattelu, ajatus, mielipide" (muodosta *mn » ma + -ti)

*Huomautus: * merkin edessä oleva muoto tarkoittaa, että tämä muoto ei esiinny sanskritissa vaan se on teoreettisesti johdettu tietyn muodostelman edellytyksenä. Juuren gam syväsävy on gṃ = *gm, ja m korvataan ns. nasalis sonans -merkillä a:lla » ga. Vastaava pätee juureen man » ma.

8.3.5. -tva n., -tā f. (taddhita)

Taddhita-jälkeiset -tva n. ja -tā f. muodostavat abstraktisia substantiiveja nominien varaan. Taustalla olevan nominaalivartalon muoto pysyy ennallaan.

Esimerkit:

Nominalstamm नामप्रातिपदिक	+ -tva n. (taddhita)	+ -tā f. (taddhita)	Merkitys
guru गुरु 3 "schwer, würdig, m. Meister"	gurutva n. गुरुत्व	gurutā f. गुरुता	"raskaus, arvokkuus, Opettajuus (opettajan olemus tai luonne)"
brāhmaṇa ब्राह्मण m. "Brahmane"	brāhmaṇatva n. ब्राह्मणत्व	brāhmaṇatā f. ब्राह्मणता	"brahmanisuus, mikä tekee jostakusta brahmanin, Olemus / luonne"
deva देव m. "Himmlischer, Gott"	—	devatā f. देवता	"jumalatar"

Näitä muodostelmia voidaan käytännössä muodostaa lähes jokaisesta nominista, ja ne ovat hyvin yleisiä tieteellisissä sanskrititeksteissä.

8.4. 8. preesensluokka (tanādi = तनादि = "tan jne.")

Vartalon muodostus:

• Voimakas vartalo: Juuri + -o-
• Heikko vartalo: Juuri + -u- (vokaalin edellä: -v-)

Esimerkki tan 8 U (तन्) "venyttää":

• 3. sg. P. tanoti
  तनोति
• 3. pl. P. tanvanti
  तन्वन्ति
• 3. sg. Ā. tanute
  तनुते
• 3. pl. Ā. tanvate
  तन्वते

Huomautus: Kiistasta siitä, onko tan oikeastaan 5. luokan verbijuuri (*tn » ta + no-), ks. Thumb-Hauschild, Handbuch des Sanskrit II, 265.

Tärkein 8. luokan verbijuuri on kṛ 8 U (कृ) "tehdä". Sen taivutus on epäsäännöllinen:

kṛ 8 U (कृ) "tehdä, tehdä"

• 3. sg. P. karoti
  करोति
• 3. pl. P. kurvanti
  कुर्वन्ति
• 3. sg. Ā. kurute
  कुरुते
• 3. pl. Ā. kurvate
  कुर्वते

8.5. Sanalista

Opettele seuraavat sanat:

• ji 1 P (jayati) जि जयति : voittaa, kukistaa
• labh 1 Ā (labhate) लभ् लभते : ottaa, saada, tarttua
• tu तु : mutta (sijaitsee vastakkaisen lauseen tai lauseenoson ensimmäisen sanan jälkeen)
• paś 4 P (paśyati) पश् पश्यति : nähdä, erottaa (käytetään preesensmuotona sanan dṛś 0 "nähdä, erottaa" sijasta)
• kṛ 8 U (karoti) कृ करोति : tehdä, toimia
• tan 8 U (tanoti) तन् तनोति : venyttää
• rakṣ 1 P (rakṣati) रक्ष् रक्षति : vartioida
• sārathi m. सारथि : vaununajaja, kuljettaja
• kapi m. कपि : apina
• kumārī f. कुमारी : tyttö, neitsyt
• nāga m. नाग : alaston, norsu, käärme (norsu ja käärme eivät ole karvattomia, samoin kuin "alaston apina" ihminen)
• gaja m. गज : norsu
• śuc 1 P (śocati) शुच् शोचति : surra
• śuka m. शुक : papukaija
• pat 1 P (patati) पत् पतति : pudota, lentää
• patrikā f. पत्रिका : kirje
• likh 1 P (likhati) लिख् लिखति : kaivertaa, kirjoittaa (alkujaan piirrossa palmunlehdelle, mutta myöhemmin yleisesti)

Kuva: likh (लिख्) : Intialainen teräskynä palmunlehtien raapimiseen
(Kuv lähde: Tiedot)

Kuva: likh (लिख्) : Batak-kansan kirjoitustikku (Sumatra), joka todennäköisesti oli käytössä myös Intiassa
(Kuv lähde: Tiedot)

• sukha n. सुख : onni, hyvinvointi
• duḥkha n. दुःख : onnettomus, kärsimys

8.6. Harjoitus

A) Selitä seuraavat substantiivit määrittämällä niistä johdettu verbijuuri ja nominin suffiksi. Anna sukukunta ja merkitys:

1. lobha
2. rakṣa
3. śrotra
4. mati
5. savana
6. yodha
7. lābha
8. kāraṇa
9. gati
10. khādana
11. smara
12. sṛṣṭi
13. tantra
14. bhāva
15. darśana
16. netra
17. veśana
18. kopa
19. sarga
20. yajana
21. moha
22. śrava
23. bhavana
24. nīti
25. nartana
26. jaya
27. nayana
28. śravaṇa

B) Muodosta abstraktit substantiivit kaikille tähän mennessä opetuille substantiiveille ja pohdi niiden merkitystä (suullisesti).

C) Sijoita yksikössä ja monikossa suora objekti:

• kṣatriyas ... rakṣati (brāhmaṇa, vaiśya, śūdra, brāhmaṇī, kṣatriyā)

D) Käännä:

1. Kṣatriyas suojelevat sekä brāhmaṇas että vaiśyas ja śūdras. (2 tapaa)
2. Pyhä mies näkee sekä taivaan että helvetin.
3. Hän voittaa kṣatriyas.
4. Hän jännittää kudontaketjun.
5. Sotilaat taistelevat.
6. Brāhmaṇa tekee tulen.
7. Brāhmaṇat tekevät tulta.
8. Mitä nämä taistelijat tekevät?
9. Ketä silmä näkee?
10. Mitä jumalat toivovat?
11. Mikä on syy?

8.7. Luku- ja käännösharjoitus

1. शूद्रो बालं नयति ।
2. कविर्देवं यजते ।
3. साधुः फलानि खादति ।
4. गुरुः क्रोधं जयति ।
5. देवो नरकं सृजति ।
6. धेनुर्ग्रामं विशति ।
7. कामक्रोधलोभा नरकं नयन्ति ।
8. देवतां यजति ।
9. बाला भवति ।
10. सारथी रथं नयति ।
11. कपयः फलानि खादन्ति ।
12. बाला लिखति ।
13. कुमारी गृहं विशति ।
14. देवो नागं सृजति ।
15. बालो गजं नयति ।
16. विमला शोचति । (विमला henkilönnimi Vimalā)
17. शुकः पतति ।
18. बालः पत्रिकां लिखति ।